 Petri Huovila opiskeli teologiaa Turussa, Åbö Akademin yliopistossa.
– Raamatun heprean oppitunnilla Jumala kosketti sydäntäni. Kielen päähän pänttäämisen lomassa kuulin ajatusmaailmassani selvästi Jumalan äänen. Minulle avautui mahdollisuus opiskeluun Israelissa, Jerusalemin Heprealaisessa yliopistossa teologian maisterin tutkintoa varten. Kymmenen kuukautta Jerusalemissa oli hienoa aikaa. Voisin jopa sanoa, että se muutti elämämme.
Vuonna 1981 Petri meni vapaaehtoistyöhön Israeliin, kibbutsiin. Samassa kibbutsissa oli töissä 30 suomalaista vapaaehtoista. Siihen aikaan Karmel-yhdistys oli aktiivinen viemään nuoria Israeliin.
– Olin kibbutsissa töissä pesulassa, jossa kaikki kibbutsin liinat ja lakanat pestiin. Kibbutsilla Tapasin Sarin. Olin heti vakuuttunut: ”Tämä on minun vaimoni”. Ei tarvinnut lähteä etsimään vaimoa pitkin maailmaa, vaan hänet tuotiin luokseni. Tapahtuma oli Jumalan johdatus. Tajusin sen. Mieleeni tuli tapaus Ensimmäisessä Mooseksen kirjasta, jossa kerrotaan kuinka ”Jumala toi vaimon hänen miehensä luo”.
Sarin, os. Palmunoksa isä toimi vuosia Suomen Pelastusarmeijan johtajana. Sari toimi Helsingissä Pelastusarmeijan sotilaana ja johti muiden töiden ohessa myös kitarakuoroa.
Heprean kieli avasi uuden ulottuvuuden
Åbo Akademin opintojen aikana Petri opiskeli myös yhden vuoden Jerusalemin Heprealaisessa Yliopistossa. Vapaa-aikana Huovilat vuokrasivat usein auton ja he tutustuivat Israeliin ja samalla myös paikallisiin ihmisiin.
– Retkeilimme hyvin ahkerasti ja tutustuimme pääasiassa Vanhan testamentin kohteisiin. Heprean kielen oppiminen avasi uudella tavalla Raamatun totuuksia.
Vanha testamentti alkoi elämään Petrin ajatuksissa uudella tavalla.
– Heprean kielen kautta Vanha ja Uusi testamentti yhdistyivät toisiinsa. Raamattu on kokonaisuudessaan saman Jumalan ilmestystä. Heprean kielen avulla olen löytänyt paljon ja haluan jakaa sen myös muille. Näin syntyi ajatus siitä, että minun ehkä kannattaisi kirjoittaa kirja. Juuri ilmestyneessä kirjassani on aiheesta noin 50 erillistä artikkelia. Kymmenkunta niistä on sellaisia, jotka on aiemmin julkaistu Suomen Viikkolehdessä otsikon ”Heprean kielen aarteita” alla.
Kirjan ”Takaisin alkulähteille” tarkoitus on herättää kiinnostusta heprean kieleen, Vanhaan testamenttiin ja Israeliin. Huovila toivoo, että kaikki oppisivat tuntemaan paremmin juutalaisen Jeesuksen. Näin kykenemme esittämään juutalaisen Jeesuksen juutalaisille.
Petri Huovila tuli kahdenkymmen vuoden ikäisenä uskoon Helsingissä.
– Aloitin opiskelut yliopistossa. Vanhempi siskoni oli tullut aikaisemmin uskoon. Hänen esimerkkinsä vaikutti minuun. Isän äiti oli Vapaaseurakuntaan kuuluva uskova ja suvun esirukoilija.
Ruotsin kielestä paljon apua
Petri Huovila, MMK, TM ja Suomen Vapaakirkon pastori valmistui Helsingin Yliopistosta vuonna 1985. Ensimmäinen työpaikka löytyi Tammisaaresta.
– Vuosi ympäristösihteerinä oli rankkaa, mutta samalla todella hyvä kielikoulu. Opin puhumaan sujuvasti ruotsia. Ruotsin kielestä on ollut paljon apua myöhemmin Jumalan valtakunnan työssä. Opiskelimme Helsingissä ruotsinkielisen Filadelfia-seurakunnan raamattukoulussa yhden syksyn. Sitten meidät kutsuttiin työntekijöiksi pieneen Mustion maalaisseurakuntaan. Sieltä muutimme Paraisille, jossa sitten asuimme 33 vuotta. Toimin ruotsinkielisessä helluntaiseurakunnassa, Filadelfiassa kahdeksan vuotta.
Myöhemmin Huovilat olivat perustamassa Paraisille suomenkielistä Vapaaseurakuntaa. Seurakunta perustettiin vuonna 2005, mutta vastuuhenkilöiden puuttuessa seurakunnan toiminta päättyi parikymmentä vuotta myöhemmin.
– Eläköidyttyämme muutimme Saloon ollaksemme mahdollisimman vapaita seuraamaan Jumalan johdatusta loppuelämässämme.
Ympäristönsuojelussa tarvitaan maalaisjärkeä
Suurimman osan varsinaisesta leipätyöstä Petri teki kunnallisen ympäristösuojelun parissa. Noin viisitoista vuotta sitten Petri napsutteli tietokoneelle aiheesta ”Ympäristönsuojelu ja Raamattu”. Kirjana materiaalia ei ole julkaistu.
Petri Huovilan työaikana käytiin kuumaa keskustelua muun muassa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä.
– Aluksi säädetyt määräykset olivat todella tiukkoja. Olen tyytyväinen siitä, että sain hieman vaikuttaa siihen, että lainsäädäntöä muutettiin järkevämpään suuntaan. Tervettä järkeä, jota aikaisemmin kutsuttiin maalaisjärjeksi, tarvitaan yhteiskunnassa ja ihmisten välisissä suhteissa. Olen kokenut, että minulla on ollut kutsumus sekä maalliseen että hengelliseen työhön. Viime vuosina kutsumuksemme on keskittynyt entistä enemmän ja eheämmin Israeliin ja juutalaisten pelastumisen hyväksi.
Eero Ketola
|
