Tosimies uskoo esirukousten voimaan Trumpetisti Keijo Blommendahl kertoo elämästään, kuinka hän jo lapsena koki uskoontulon ja kiinnostui myös trumpetin soitosta. Hän on syntynyt Helsingissä, äiti oli uskova ihminen ja kertoi jo lapsena näistä taivasasioista, jotka Keijokin sisäisti ja päätti lähteä seuraamaan Vapahtajaansa. Olin 12-vuotias kun liityin seurakunnassamme perustettuun torvisoittokuntaan, jossa soitin 4-5 vuotta. Teini-iässä tuli kuitenkin aika, jolloin ulkopuoliset houkutukset ja osin myös varmaan kaveripiirin taholta tulevat paineet erkaannuttivat yli seitsemäksi vuodeksi pois uskontieltä. Kuitenkin vanhurskaan äidin rukoukset kuultiin Jumalan luona, ja niin sain armon palata takaisin Jeesuksen yhteyteen. Avioiduin, ja ollessani noin 24 -vuotias muutimme vaimoni ja tyttäreni kanssa Boråsiin, Ruotsiin. Tuolla matkalla meni kaikkiaan 16,5 vuotta. Ruotsissa asuessamme trumpetti oli ahkerassa käytössä, sillä soitin siellä torvisoittokunnassa sekä kuorossa. Ruotsiin muuttaessamme oli myös uskonelämäni uudistunut, samalla myös seurakunta tuli rakkaaksi. Olin myös Sarastus -nimisessä orkesterissa mukana, jossa minun osani oli toimia trumpetistina. Muutimme takaisin Suomen kesän ollessa kauneimmillaan eli kesäkuussa 1986. Sen jälkeen olikin pitkä aika, että soittimeni oli sivussa. 17 vuotta meni ennen kuin se taas nousi huulilleni, kertoo Keijo Blommendahl elämänsä kulusta. Huulet kovilla Useille hengellisen musiikin ystäville Keijo Blommendahl on tullut tutuksi mm. soololevyistään ”Sydämeni soi” ( 2009) ja ”Yllä pilvien” (2012), joilla kuullaan vanhaa hengellistä musiikkia. Myös 2012 on julkaistu joululevy, ”Sydämeeni joulun teen”. Kysyin ihmetellen, mistä riittää ilmaa keuhkoissa, puhaltaa joskus montakin soittokappaletta perätysten samassa tapahtumassa, että ei maailma mustene silmissä kesken soitannan. Eihän trumpetti soi kuten harmonikka, että ilmaa vuoroin puhalletaan ja taas vedetään sisään. Koko ajanhan siinä on vain puhallettava? Keijo Blommendahl toteaa naurahtaen, että niin se on. Hän kertoo että fyysinen hyvä kunto on ehdoton edellytys soittamiselle. – Kuntoa pidän yllä pyöräillen, lenkkeillen ja myös sulkapallo on hyvä kuntoilumuoto. Myös huulet joutuvat koville, kun paljon soittaa, siksi päivittäin on harjoiteltava paljon. Joskus on samassa tilaisuudessa tullut soitettua jopa kahdeksankin kappaletta. Se ei onnistu, jos sekä huulet että fyysinen kunto ei ole kunnossa, toteaa Blommendahl. Jumala veti takaisin Kysyn, mitä hän tarkoitti tuolla uskovan äidin kasvatuksella, jonka hän tuossa haastatteluni alussa mainitsi. Hän kertoo, miten äiti rukoili ja valvoi paljon hänen takiaan, kun tiesi että poika teini-iässä alkoi kulkea niin sanotusti maailman teitä. Uskon että äidin, ja kaikkien äitien esirukouksilla on erityisen merkittävä osuus sille, että rukouksen lapset palaavat jonakin päivänä Vapahtajansa luokse. – Kerran äitini oli nähnyt unen, että hänen Keijo-poikansa palasi seurakuntaan kävellen noita temppelin portaita ylös saliin. Se antoi voimia jatkaa rukousta. Näin muisteli haastateltavani jo edesmenneen äitinsä huolta ja rukousta ja rukousten merkitystä lastensa puolesta, ja sitä kuinka hänenkin kohdallaan ne rukoukset huomioitiin Jumalan edessä ja Jumala veti hänet uudelleen yhteyteensä. Piilokristillisyys ei kannata Ruotsissa Keijo työskenteli erilaisissa tehdastöissä, mutta Suomeen palattuaan hän oli vuosia myyntiedustajan tehtävissä. Kysyin miten usko ja uskovaiseksi tunnustautuminen vaikutti työtovereihin ja tehtävän hoitoon, nythän eletään aikaa, jolloin kristillisyys eikä tunnustavat kristityt ole lainkaan suosiossa? Vielä sodan jälkeen oli Jumalan kunnioitus niilläkin, jotka eivät itse myöntäneet olevansa uskossa sisällä. Nyt kun on ollut hyvinvoinnin vuosikymmeniä niin Suomessa kuin Ruotsissakin, tilanne on toinen. – Tein aina työtovereilleni ja liikekumppaneilleni selväksi periaatteeni ja uskoni, ja voin kohdallani kyllä myöntää että koskaan en saanut pilkallista suhtautumista, pikemminkin päinvastoin. Huomasin, että monet kunnioittivat sitä, mitä olin sisäisesti löytänyt, ja monia hyviä keskusteluja näistä asioista olen saanut vuosien aikana käydä Jumalaa kaipaavien ihmisten kanssa. Piilokristittynä eläminen ei ole oikea jumalisuutta, eikä sellainen vakaumus kestä kiusausten tullen, arvioi Jumalan Sanaan perustuen haastateltavani. Kysyessäni, mitä haluaisit sanoa lukijoillemme tässä loppuajatuksina, Keijo Blommendahl vastaa: – Muista, että jokainen meistä astuu kerran Kaikkivaltiaan Jumalan eteen. Huolehdi, että asiat ovat kunnossa, kun astut viimeisen virran yli, siellä ei enää asioita selvitellä, ei ihmisten eikä Jumalan väillä. Ikuisuusasiat hoidetaan tämän elämän aikana. Mikä on rakkain soittokappaleesi josta eniten pidät? – Kyllä se on tuo: ”Sä olet Jeesus kallein aarteheni, on suuri armos laupeutesi.” Mistä et elämässäsi luopuisi mistään hinnasta vaikka kaikesta muusta joutuisit luopumaan? – Ehdottomasti se asia on tuo kallein aarre: Jeesus joka on pelastanut jo tämän elämän kohdallani, sovittamalla syntini ja lisäksi lunastanut minut iankaikkiseen elämään Jumalan luona sen jälkeen kun tämä ajallinen elämä on ohi. Keijo Niskala