Läheisen menetys synnyttää taivaskaipuun Oman lapsen menetys on varmasti jokaiselle vanhemmalle elämän kaikkein kovin koettelemus. Mertsi Kantosen elämän alkuun liittyy vahvaa dramatiikkaa. – Syntymästäni en oikein muista mitään, Mertsi naurahtaa. – Mutta äitini ja isäni ovat kertoneet, että en meinannut olla elossa ollenkaan äitini mahassa. Äitiä lähdettiin viemään synnytyssalista toiseen huoneeseen, jossa lapsi olisi leikkauksella poistettu kohdusta. Äiti oli alkanut voimakkaasti rukoilla. Matkalla leikkaussaliin hän tunsi yllättäen valtavaa potkimista mahassaan ja pyysi päästä takaisin synnytyssaliin. – Niin minä olin tullut sieltä ulos terveenä potrana poikana. Äitini oli kertomansa mukaan luvannut Jumalalle rukoillessaan, että jos tämä lapsi saa elää, he antavat hänet Jumalan käyttöön, Mertsi kertoo ja myöntää tuntevansa toki kiitollisuutta mutta myös jonkinlaista painolastia. Suomalainen Mika Turpeinen elää Etiopiassa kahden kulttuurin arkea Etiopia on maailman vanhimpia kristillisiä maita. Uskonnollisuus on Etiopian yhteiskunnassa vahvasti läsnä. Mika Turpeisen elämässä uskonto on enemmän arjen tekoja kuin kirkossakäyntiä. Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa katukuva muuttuu vauhdilla. Slummeja puretaan leveämpien katujen, ostoskeskusten ja asuinalueiden tieltä, mikä heikentää ilmanlaatua. – Suomesta kaipaan etenkin puhdasta luontoa ja metsiä. Addis Abeba on likainen kaupunki. En kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä halua muuttaa Suomeen, sanoo Etiopiassa vuodesta 2008 asunut Mika Turpeinen. Etiopiaan hän matkasi ensimmäisen kerran ABB-yrityksen työntekijänä vuonna 2004. Työtoveruudesta etiopialaisen naisen kanssa kasvoi vuosien myötä suhde, ja pariskunta avioitui vuonna 2008. Heillä on 10- ja 16-vuotiaat lapset.