Tuli terrorismin ja sodankäynnin välineenä Kautta vuosituhansien, kun kansat ovat käyneet sotia keskenään, on tuli ollut eräs hallitseva elementti sodankäynnissä. Vuosituhansia sitten, kun vihollinen oli kohdattu taistelutilanteessa, työ saatettiinkin viimeistellä vielä tulella tuhoamalla vastapuolen asutukset, omaisuus ja viljavainiot. Vuosituhansia sitten saatettiin käyttää peräytymistilanteessa ns. palavia nuolia, jolloin nuolen kärjessä oleva palava materiaali ammuttiin jousella kauempana olevaan kohteeseen. Näin tarkka jousiampuja saattoi satoja vuosia sitten ampua palavan nuolen jopa satojen metrien päähän. Menetelmä olikin tuohon aikaan edistyksellistä sodankäyntiä, josta nykyään voidaan käyttää termiä terrorismi eli aiheuttaa kauhua, pelotella, väkivallan aiheuttamista -määritelmässään. Saksalaiset polttivat Suomen Lappia Myös maamme Suomi on saanut kokea toisessa maailmansodassa aiemman aseveljen, saksalaisten ns. poltetun maan taktiikan kauhut, vuosina 1944 -1945 käydyn ns. Lapin sodan. Jatkosodassa 4. syyskuuta 1944 tuolloisiin aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Suomen ja Saksan välillä puhkesi tuolloin sota, ja saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen alkaen vetäytymisen pohjoiseen Norjan suuntaan. Samalla vetäytyessään joukot polttivat Pohjois-Suomen asutuskeskuksia mm. Rovaniemen kauppalan rakennuksia, jopa Rovaniemen kirkon. Arvioidaan noin 87 % kauppalan rakennuksista tuolloin tuhoutuneen sytytetyissä paloissa. Lapin poltto oli tuolloin tietokirjailija Mika Kuljun mukaan saksalaisten taktiikkasuunnitelma 1943, ajatuksena estää venäläisten hyökkäys Lapin alueelle ja sen läpi Ruotsin kautta Norjaan. Tornion taistelujen jälkeen saksalaiset antoivat sotilailleen tuhoamiskäskyn tuhota asutukset Napapiiriltä pohjoiseen päin perääntyessään. Se oli kosto entisiä aseveljiä kohtaan polttamalla heidän maataan ja asuinrakennuksiaan. Terroristijärjestö Hamas käyttää tulta siviiliterrorissaan Nyt 2010-luvulla tuli on säilyttänyt edelleen asemansa osana nykyistä sodankäyntiä. Nyt ollaan siirrytty ns. jousiaseaikakaudesta uudempiin innovaatioihin, joista eräs on Hamasin ja Israelin välinen kiista. Gazan alueen hallintaansa 2007 ottanut terroristijärjestö alkoi laajamittaisen terrorin Israelia vastaan välineinä myöhemmin ns. tulileijat. Kansainvälisistä vakuutteluista huolimatta Hamas kiihdytti jo aiemmin 2001 aloitettuja raketti-iskuja, lisäämällä niitä moninkertaisesti Israelin siviilikohteisiin. Vuoden 2021 kesään mennessä alueelta on ammuttu runsas 25 000 rakettia Israeliin. Gazan aluetta nyt jo neljätoista vuotta (2021) hallinnut terroristijärjestö Hamas aloitti maaliskuussa 2018 ns. paluumarssi-mielenosoitukset, joita perusteltiin Israelin itsenäisyyssodassa alueelta 1948 lähteneiden arabien ”paluuoikeutena” muuttaa takaisin nykyiselle Israelin alueelle. Kyseisistä arabilähtijöistä, n. 700 000 alkuperäislähtijästä on kirjaimellisesti elossa arviolta n. 20 000. Maaliskuusta 2018 Gazan rajalla Hamasin masinoimat ja mielenosoittajia kannustavat toimet rajalla, kuten renkaiden poltto, raja-aidan rikkominen ja räjähteiden sijoittaminen rajalinjalle – on osa tätä ” rauhanomaiseksi ” kerrottua mielenilmausta. Siihen osallistui joka perjantairukouksen jälkeen jopa 20 - 30 000 tuhatta mielenosoittajaa. Nykyiset mielenosoittajamäärät (2021) ovat laskeneet muutamiin tuhansiin. Hamas tukeekin taloudellisesti mielenosoittajia ja osana painostusta Israelia kohtaan alettiin käyttää tulileijoja. Tähän maaliskuussa 2018 alkaneeseen mielenilmaukseen otettiin Hamasin taholta mukaan aluksi uusi sodankäyntiväline, tulella varustettu leija. Vuosituhantinen Lähi-idän leijakulttuuri sai näin uuden innovatiivisen käytön. Nyt siihen liitettiin ns. palava nestelähde. Esimerkiksi metallikupissa leijan narun perässä roikkui metalliastia, jossa oli palavaa nestettä. Välimeren suunnalta iltapäivisin puhaltava länsituuli avitti lennätettävän leijan korkeuksiin, ja tuuli vei leijan ilmavirtauksen mukana rajan yli Israelin puolelle rajaa jopa kymmenien kilometrien päähän. Israelin puolelle laskeutuvat leijat sytyttivät tulilähteensä avulla alueille runsaasti tulipaloja mm. viljelyksille, luonnonpuistoille, metsille ja myös asuinrakennuksille. Alueen kibbutsin maanviljelykset kärsivät mittavia vahinkoja ja toukokuussa 2019 arvioitiinkin jopa yli 2 000 tulileijan lentäneen alueelle ja sytyttäneen lukuisia tulipaloja. Israelin puolella rajaa oli palanut arviolta runsas 3 500 hehtaarin alueet tulileijojen aiheuttamissa paloissa toukokuuhun 2019 mennessä. Yhä vieläkin kirjoitushetkellä (2021) on epäselvää, kuka korvaa raja-alueen viljelijöille heidän kärsimänsä vahingot. Viljelijäyhdistys onkin vienyt asian kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC) käsiteltäväksi, toiminta kun täyttää sotarikoksen merkit. Tulileijoja käytetään yhä edelleen 2021aiheuttamaan paloja Israelin puolelle rajaa. Tehostaakseen tulen käyttöä Hamasin sotilaallinen siipi keksi käyttää heliumilla täytettyjä ilmapalloja kuljettamaan tulisoihtuja Israelin puolelle rajaa. Helium, ilmaa kevyempänä sai ilmapallon lentämään jopa 30 - 40 km päähän Israelin puolelle, lähelle Beershevaa ja Jerusalemia. Tämä jatkuva tulipalloleija-/ilmapalloterrori tehosti tuhojen vaikutusta, levittäen terrorin laajemmalle alueella. Osa palloista on myös varustettu räjähde- ja myrkkyansoin ns. kylpyhuoneleluilmapallona – ansoina lapsille. ISIS käyttää tulta terrorissaan Eräs tunnettu tulenkäyttö terrorismin välineenä on vuonna 2014 perustettu terroristijärjestö ISIS:n terrori vallatuilla alueillaan esim. Irakissa. ISIS on valtaosin lyöty jo Syyriassa ja Irakissa, mutta toiminta jatkuu yhä, tosin hajautettuna pieninä ryhminä. Irakin Kurdistanissa maan pohjoisosassa sijaitsevan Kurdistanin autonomisen tasavallan alueella ISIS:n raportoidaan polttaneen tuhansia hehtaareja kurdiviljelijöiden viljapeltoja, kertovat alueen paikallisviranomaiset. ISIS:n taktiikkana olikin pelotella ja luoda kauhua sytyttämällä tulipaloja toukokuun 2019 aikana erityisesti Kirkukin ja Niiniveen maakuntien alueella. Sekavuutta alueella lisää ns. kiistanlaiset alueet kurdien ja alueella asuvien arabien kesken. Irakin hallitusta kiistassa, kun ei pidetä aivan puolueettomana, mikä tunnetaan maan historiasta kurdien huonona kohteluna. ISIS hyödyntää häikäilemättömästi alueen kiistoja omaan tarkoitusperäiseen terrorisotaansa kurdeja vastaan. Alueen uskonnollinen vähemmistöt, yesidit ovat olleet myös ISIS:n tuhoamisen kohteena, tuhopoltoin, teloituksin, raiskauksin ja omaisuuden tuhoamisen keinoin jo vuosia. ISIS on esittänyt videoita, joissa tulella poltetaan elävänä häkissä olevia vangittuja yesidi-heimon edustajia – vääräuskoisina. Irakin ihmisoikeuskomissio onkin kehottanut Irakin Bagdadin hallintoa reagoimaan asiaan kiireellisesti, koska poltetut ja tuhotut viljavainiot voivat edesauttaa maanomistajien ahdinkoa ja elintarviketuotanto alueella vaikeutuu tämän terrorin myötä. Ongelmana on myös heikko alueen turvallisuustilanne ja Bagdadin hallituksen asenteet aluetta kohtaan, jossa ISIS:n jäljellä olevat taistelijoiden rippeet käyttävät tilannetta hyödykseen terrorisoiden alueita. Nämä muutamat esimerkit on vain pieni osa, mitä maailman konflikteissa käytetään ”tulta” sotimiseen ja terrorisoimiseen. Niin halvalta ja vähäpätöiseltä sotimisen välineeltä kuin tuli vaikuttaakin, se on myös valitettavan tuttu ”palvelija” meidänkin joka päiväisessä elämässä. Toisaalta voidaan kysyä, missä viipyy kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten ympäristöjärjestöjen ja kansallisten toimijoiden (YK, EU ) tuomitseminen Hamasin käyttämästä nykyisestä tuliterrorista. Hamasin kuten myös ISIS:n toiminta täyttävät sota- ja ympäristörikoksen merkit varsin selkeästi. Mediakaan ei asiaa tuo esille, vaikka Israelin oikeus puolustautua kyseenalaistetaan kyllä jatkuvasti. Lähteet: • The Jerusalem Post :”From Gaza to Iraq: Fire is a new Weapon of ISIS, Hamas and others”/ 6.9.2019 By Seth J. Frantzman. • Kurdistan24.net: ”More crop fires in Kirkuk as Iraqi ministry reports over 30 000 acres burner so far”/ June 5. 2019. By Hiwa Shilani. • Kurdistan24.net: ”More crop torched across Niniveh; Yezidi Mayor blames ISIS ”/ June 6.2019. By Kurdistan24. • Wikimedia: Kurdistan. Lapin sota. Arto Perämäki