| |
|
Asiaa sydämestä
Lääketieteen sekä filosofian näkökulmasta |
 1900-luvun alkupuoliskolla saksalainen kirurgi Rudolf Haecker kirjoitti: ”Aina muinaisista ajoista asti on ajateltu, että sydämeen ei voi kajota, mutta (sydänkirurgian myötä) tuo ihmiskehon viimeinen elin on päätynyt kirurgin käsiin.”
Sydänkirurgian aurinko nousi kuitenkin verkkaisesti, eikä se paistaisi kirkkaasti vielä moniin kymmeniin vuosiin.
Vuonna 1906 kanadalaislääkäri Harvey Osler totesi: ”Lopulta tuli käden aikakausi – ajattelevan käden – suunnittelevan – keksivän käden…
Aikanaan kuurosokea Helen Keller totesi, kuinka parhaimpia asioita maailmassa ei voi nähdä eikä edes koskettaa, vaan ne täytyy tuntea sydämellä. Sydänkirurgi Sandeep Jauhar oli myös oppinut työskenneltyään alalla parikymmentä vuotta että, ”tunteva sydän” vaikuttaa biologiseen vastineeseensa monilla arvoituksellisilla tavoilla.
Ala kehittyy vauhdilla
On todettu, että kenties kardiologia on ollut viimeisten 50 vuoden aikana teknologian ja innovoinnin eturintamassa ja hoidon laadun parantamisessa (avosydänleikkaukset, sepelvaltimoisen ohitusleikkaukset, sydänsiirrot, implantoitavat tahdistimet ym.).
Ennen sydämeen ”kajoamista” oli kehitelty sydän-keuhkokone, mikä toimitti potilaan oman sydämen ”virkaa” sen ollessa pysäytettynä toimenpiteitä varten.
Syyskuussa vuonna 1952 suorittivat tohtorit Walton Lillehei ja John Lewis Minnesotan osavaltiossa USA:ssa maailman ensimmäisen avosydänleikkauksen pienelle tytölle, ja vuonna 1960 Suomen Turussa suoritettiin vastaava leikkaus 6-vuotiaalle tytölle.
Vuonna 1977 Sveitsiläinen Andreas Gruenzig suoritti ensimmäisen pallolaajennuksen ihmiselle. Tähän väliin todettakoon, että koko sydänkirurgian historian ajan on pitänyt tehdä valtaisa määrä ”testejä” eläimillä ja monet innokkaimmat alan pioneerit ovat olleet halukkaita myös käyttämään itseään koekaniinina! Suomessa ensimmäinen pallolaajennus tehtiin vuonna 1982 ja jälleen Turussa.
2000-luvun puolella pallolaajennuksen yhteydessä laitettavat stentit ja etenkin myöhemmin yleistyneet lääkestentit auttoivat tätä hoitomuotoa nopeasti kasvamaan, kun samaan aikaan ohitusleikkausten määrä väheni tai vakiintui.
Vain mustelma muistona
Ennen pallolaajennusoperaatiota varjoainekuvauksella selvitetään verisuonten ”tukkeutumien” sijaintipaikat ja ranteen tai nivustaipeen valtimosuoneen ujutetaan vaijeri, jonka avulla myös tarvittavat stentit viedään paikalleen. Myös TT-kuvausta käytetään selvitettäessä verisuonten kuntoa.
Tämän artikkelin kirjoittajalle tehtiin (tarpeeseen) pallolaajennus Espoossa Jorvin sairaalassa vuoden 2002 syksyllä ja 18 vuoden kuluttua ”uusintakierros” Helsingin Sydänsairaalassa maaliskuussa 2021. Kolestroli, mikä näyttelee isoa roolia tässä mm. suomalaisten kuolleisuuslukujen kentässä, vaihtelee ihmisillä voimakkaasti mm. perintötekijöiden ja ravintotottumusten vuoksi.
Jotkut ihmiset luokitellaan kirjainyhdistelmään FH-kuuluviksi (Familiaaninen Hyperkolestrolomia), mikä suomeksi voitaisiin ilmaista myös sanalla sukurasite (perinnöllisyys).
Potilaan kannalta koko episodi maaliskuun pallolaajennusoperaation osalta kolmine suoneen vietyine stentteineen oli helppo, koko ”sairaalareissu” kesti vain muutaman tunnin ja vain jonkinasteinen mustelma jäi muutamaksi päiväksi muistona ranteeseen. Ennen toimenpidettä nautitut verenohennuslääkkeet saavat mustelmia ilmestymään herkemmin.
Kolesterolitason laskuun tarkoitettujen lääkkeiden (statiinien) lisäksi ovat aivan viime aikoina alkaneet yleistyä PCSK9-estäjät, joiden on katsottu sivuvaikutusten osalta sopivan paremmin osalle potilaista.
Sydänongelmien yleisyys miehillä?
Sydän ja verisuonitaudit ovat kardiologi Joachim Stjernvallin kertoman mukaan suomalaisten miesten yleisin kuolinsyy. Kolmasosa kuolemista aiheutuu tästä.
– Yleisin miehillä ilmaantuva sydänongelma aiheutuu sepelvaltimotaudista, jolloin suonen vähitellen ahtautuessa alkaa rasittaessa ilmestyä poikkeavaa hengenahdistusta tai rintakipua. Potilaan sepelvaltimo voi ahtautua tai tukkeutua äkillisesti ja aiheuttaa jo olemattomassa rasituksessa tai levossa rintatuntemuksia, hän selvittää.
Etenkin pitkittyneen lepo-oireen ilmaannuttua on Stjernvallin mukaan tärkeää tilanteen välitön selvittäminen, ja tilanteen edellyttäessä välitön tukkeutuneen suonen avaaminen. Näin vältytään sydämenlihaksen kuolioon joutumista ja potilaan ennustetta voidaan merkittävästi parantaa.
– Vähitellen suonen tukkeutuessa ei välitöntä vaaraa ole, ja tarvittavat selvittelyt voidaan ohjelmoida lähiviikkoina tehtäviksi.
Hoitomuotojen kehitys
Käytetyt hoitokeinot eivät ole merkittävissä määrin muuttuneet viime vuosina, suurin hyöty on Stjernvallin kertoman mukaan pikemminkin entistä aktiivisempi ote äkillisesti sydänkohtauksen saaneiden hoidossa ja myös potilaiden matalampi kynnys oireilun ilmannuttua hakeutua hoitoon ja soittaa ambulanssi.
Potilaat ovat entistä aktiivisempia ja haluavat usein vaikkakin ovat oireettomia tietää onko heillä sepelvaltimoissa muutoksia.
– Heillä voi olla epätyypillisiä tuntemuksia etenkin, mikäli suvussa on ollut äkillisiä sydäntapahtumia jo nuorella iällä. Osalle näistä potilaista kannattaa tehdä tarkka selvitys sepelvaltimoista tietokonetutkimuksella. Tämä mahdollistaa myös entistä tarkemman riskitekijöiden hoidon kohdentamisen eniten siitä hyötyville, Joachim Stjernvall toteaa.
Vaikuttaako Sote hoitoonpääsyyn positiivisesti vai negatiivisesti?
Kardiologi Joachim Stjernvallin mukaan on vaikea uskoa, että nyt ehdotettu sotemalli parantaisi potilaiden hoitoon pääsyä.
– Suomessa on jo nyt moneen muuhun maahan suhteutettuna suuri hallinto ja julkinen sektori, jota joudutaan veranmaksajien toimesta kustantamaan, miten hallintoa lisäämällä voidaan hupenevien verorahojen myötä parantaa hoitoa ja lisätä resursseja potilaiden hoitoon?
Hän huomauttaa, että esityksessä on poistettu tärkein kustannus eli tehokkaaseen toimintaan perustuva kilpailuelementin mahdollisuus.
– En usko, että Suomen terveydenhuolto olisi ainoa asia, jossa tämän puuttuminen parantaisi potilaiden hoitoon pääsyä tai itse hoitoa. Tämä ns. kilpailuelementti ei aina ole terveydenhuollossa toiminut hyvin, mutta syynä ovat lähes poikkeuksetta olleet yksittäiset tekijät, joita muuttamalla oltaisiin voitu merkittävissä määrin säästää resursseja ja parantaa hoitoon pääsyä.
Samuel Saresvirta
|
|
|
|
|
|
