Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Christian Media Summit Jerusalemissa
<empty> Unelmaloma Savoy Palacessa
<empty> C-hepatiitti kuriin
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

C-hepatiitti kuriin


Uuden C-hepatiittihoitopolun myötä Suomella on mahdollisuus siirtyä C-hepatiitin eliminoinnin kärkimaaksi. Hoidon järjestäminen ei ole kuitenkaan kunnissa käynnistynyt odotetusti. Viruksen hoitaminen ehkäisisi myös uusia tartuntoja. 

THL:n asettaman asiantuntijaryhmän valmistelema C-hepatiitin hoitopolku julkaistiin tämän vuoden keväällä. C-hepatiitti hoidetaan jatkossa pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja vaikka vankiloissa. Suomi siirtyy maksasairauden hoidosta infektion eliminointiin. Hoidossa käytetään uusia, suun kautta otettavia tehokkaita lääkkeitä, jotka aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia. 

– Suomella on hyvä mahdollisuus olla kärkimaita C-hepatiitin hoidossa. Jos haluamme edetä suunnitelman mukaisesti niin, että hoito jatkossa toteutettaisiin paikoissa, joissa tartunta on todettu, vaatii se kunnilta määrärahoja seulonnan ja hoitojen toteuttamiseen, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström. 

Kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus teki aiheesta kirjallisen kysymyksen, johon sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru vastasi, että tartuntatautilaki velvoittaa kuntia huolehtimaan alueensa asukkaiden tartuntatautien ehkäisystä ja terveysneuvonnasta sekä seuraamaan alueensa tartuntatautitilannetta. C-hepatiitti on valvottava tartuntatauti ja siten sen lääkehoidon kustannuksista vastaa kotikunta. 

– Liian monessa kunnissa ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuka C-hepatiitin seulonnan lisäämisen ja tartunnan hoidon maksaa, eikä hyödynnetä esimerkiksi mahdollisuuksia liittää se onnistuneesti osaksi korvaushoitoa, sanoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki. 

– On tärkeää, että kuntien toimijat saavat riittävästi tietoa C-hepatiitin hoidon ja nimenomaan infektion eliminoinnin tärkeydestä, jotta siihen kohdennetaan riittävästi resursseja ja työhön tartutaan viiveettä niin perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa, vankiloissa kuin suonensisäisiä huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissäkin. Asiasta tarvitaan selkokielistä ohjeistusta Sosiaali- ja terveysministeriöstä, sanoo kansanedustaja Sari Tanus. 

Tasa-arvoista hoitoa
Hoidettujen määrän lisääntyessä myös uusien tartuntojen lukumäärä tulee pienenemään. 

– Vuosikausien odotuksen jälkeen tartunnan saaneet odottavat tasa-arvoista hoitoa valtakunnallisesti. Tartunnan saaneet kokevat edelleen kohtuuttomia ennakkoluuloja, eivätkä uskalla kertoa tartunnasta julkisesti, Högström muistuttaa. 

Ministeri Kiuru siirtää vastauksessaan vastuun riskiryhmien neuvonnasta, testauksesta ja tukitoiminnasta kansalaisjärjestöille. 

– Potilasjärjestöt ovat valmiina tiedotuksen lisäämiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta rahoitus on edelleen täysin riittämätöntä. Riskikäyttäytymisen vähentämiseksi suunnattua tiedotusta tulee kohdistaa nuorille osana koulujen terveyskasvatusta, Högström sanoo. 

– Potilas- ja kansalaisjärjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä, neuvonnassa ja tukitoimissa on erittäin tärkeä ja sen vuoksi sosiaali -ja terveysministeriön on lisättävä näiden rahoitusta. STEA:n avustusten korottamisen lisäksi myös tartuntatautien valvonnan määrärahasta tulee jakaa järjestöille suurempia avustuksia, Tanus vaatii.

Valtaosa tapauksista 20-29 -vuotiailla
C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Se on viruksen aiheuttama tarttuva maksasairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. Viruksen saaneista valtaosalle kehittyy krooninen C-hepatiitti, mikä voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle vuosikymmenien kuluessa. C-hepatiittitartunta todetaan verikokeella.

Vuosittain todetaan reilut 1100 uutta C-hepatiittitartuntaa, joista suurin osa on 20–29-vuotiailla nuorilla. Suomessa hoidetaan vuodessa edelleen vähemmän tartunnan saaneita kuin uusia tartuntoja todetaan.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on huomattavasti jäljessä muita Euroopan maita. Hoidossa on lisäksi runsaasti alueellisia eroja, jotka asettavat eri puolella Suomea asuvat eriarvoiseen asemaan.

Kaikille mahdollisuus testaukseen
Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteisiin eliminoimaan C-hepatiitti vuoteen 2030 mennessä.

– Vaikka Suomi oli aiemmin muita Pohjoismaita ja Eurooppaa jäljessä, sillä on nyt mahdollisuus nousta ensisijalle uuden hoitopolun myötä C-hepatiitin eliminoinnissa. Avainasemassa hoitopolun täytäntöönpanossa on kaikkien tartunnan saaneiden mahdollisuus testaukseen ja hoitoonohjaus sekä hoito, professori Jeffrey V. Lazarus sanoi. – Tavoite on nopea testaus jopa paikan päällä, eli ei siis aina laboratoriassa. Esimerkiksi Kööpenhaminassa on hyviä kokemuksia kiertävästä testauspisteestä.

Lazarus puhui Suomen ja muun Euroopan tilanteesta kesäkuun alussa järjestetyssä kokouksessa eduskunnassa.


Yhteistyössä
CMN

aitoavioliitto