Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> 150-vuotias Uspenskin katedraali
<empty> Jumala ohjaa hoitavia käsiä
<empty> Leijonat ärjyivät Teksasissa
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Doctor Ammondt
– paavin siunaama tangon tulkki



Filosofian tohtori Jukka Ammondt on tehnyt pitkän uran kirjallisuuden, sanataiteen ja estetiikan alalla Jyväskylän yliopistossa. Sen lisäksi hänet tunnetaan aktiivisena kunnallispoliitikkona, itsenäisenä ajattelijana sekä hiljaisuutta rakastavana luontoihmisenä. Mies on myös täysverinen idealisti ja romantikkona, jota kiehtovat kuntosalit ja ennen kaikkea suomalainen tango.

Jukka Ammondt syntyi sisarussarjansa kuopukseksi Tampereella sodan viimeisten maininkien käydessä vielä rintamalla. Lielahden selluloosatehtaan kupeesta perhe muutti Euran kuntaan Kauttualle, joka tunnetaan paitsi luonnonkaudestaan niin myös paperiteollisuudestaan sekä kristallinkirkkaasta ja kalaisasta Pyhäjärvestä. Kodin vapaa ja avarakatseinen ilmapiiri loi suotuisan kasvualustan perheen lapsille, erityisesti sen nuorimmaiselle, Jukalle. Hän kertookin Kauttuan merkitsevän itselleen paitsi sisäänkoodattua kiintopistettä niin myös elämänmittaista satumaata, jonne haaveissaan voi yhä uudelleen palata.

Kulttuurin moniosaaja ja
elämänilmiöitten syvällinen tarkkailija

Kouluaikanaan Jukka Ammondt muistelee olleensa kiltti, mutta samalla koulun autoritääristä systeemiä vierastava oppilas, jonka sydän sykki musiikin ja urheilun tahtiin. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän aloitti opintonsa Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tavoitteenaan diplomaatin ura. Kirjallisuus ja sanataide alkoivat kuitenkin kiinnostaa Ammondtia yhä enemmän, ja estetiikan opettajan Eino Kronin avattua hänelle oven esteettisen kauneuden maailmaan, oli nuoren opiskelijan tie selvä. Se tulisi olemaan humanistin ura sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tutkijan tie.

Kuusikymmentäluku oli varsinkin opiskelijapiireissä maailmanlaajuisesti radikaaliliikkeiden aikaa. Jukka Ammondt, joka itsekin opiskeli tuolloin, kertoo olleensa noihin aikoihin kovastikin huolissaan siitä, mihin suuntaan maailma on menossa.

– Minulla oli tuolloin aika paljon vasemmistolaisia näkemyksiä ja vastustin ajan hengen mukaisesti imperialismia, muistelee Ammondt ja jatkaa, että en lähtenyt kuitenkaan mukaan barrikadeille, vaan tyydyin pikemminkin kriittisen tarkkailijan rooliin. Ihailin M. A. Nummisen tapaa ottaa kantaa asioihin. Ja itse asiassa latinankieliset lauluni -- tangot ja Elvis – johtavatkin ajatusmaailmani luovaan, vapaaseen tapaan käsitellä asioita ja ilmiöitä.

1960-luvulla ihmisillä oli arvoja ja aatteita sekä keskinäistä solidaarisuutta, toisin sanoen niitä hyveitä, jotka puuttuvat meiltä valitettavasti tänä päivänä tyystin. Nyt vallalla on perusitsekkyys ja koko maailma on muuttunut avoimeksi kilpailukentäksi, missä yksittäinen ihminen on jäänyt pelkäksi pelinappulaksi. Myös nykyajan työstä on tullut tekijäänsä orjuuttavaa toimintaa: siinä ihmisen pitäisi olla käytettävissä non-stoppina vuorokaudet ympäriinsä. Vapaata paikkaa, missä hän tuntee olevansa oma itsensä ja missä hän voisi myös ajatella vapaasti olemassaolostaan, niin sitä tilaa ei ole missään tarjolla. Vääristyneeseen tilanteeseen etsitään keinotekoista helpotusta vaikkapa alkoholista tai muista päihteistä, mutta niiden vaikutus käyttäjälleen on juuri päinvastainen. Yliopistossakin eletään kovien tieteiden, strategisten osaamisalueiden sekä osaamiskeskittymien aikaa, eikä siihen kattaukseen humanismi istu. Jukka Ammondtin mukaan voikin perustellusti kysyä, miten tästä hirvittävästä oravanpyörästä ylipäänsä nykyihminen selviää hengissä? Hänen mielestään ihmisen psyykettä pitäisikin ryhtyä suojelemaan tältä luonnottomuudelta ja hän peräänkuuluttaa globaalilla tasolla tehtävää täyskäännöstä, mikä on pakko saada aikaan viimeistään siinä vaiheessa, kun ilmastonmuutos on muuttunut ilmastokatastrofiksi ja koko ihmiskunta on vaarassa tuhoutua täydellisesti. Valitettavasti valta näyttää sokaisseen nämä ihmiskasvoiset 60-lukulaiset, jotka myöhemmillä vuosikymmenillä ovat itse olleet luomassa meille nykyistä kovien markkina-arvojen yhteiskuntaa. Toisin sanoen he ovat käytännöntoimissaan toteuttaneet juuri niitä asioita, joita aikoinaan ankarasti vastustivat.

Jukka Ammondt korostaa, että meidän ihmisten pitäisi ymmärtää ja hyväksyä se tosiseikka, että yläpuolellamme on jokin Korkeampi voima, joka säätelee elämäämme. Meille on annettu erilaisia polkuja ja teitä kuljettavaksi, ja omaa tietämme emme pysty itse ennalta määräämään, jos yritämme niin tehdä, tulee lopputuloksesta useimmiten juuri vastakkainen.

Miehen tila on kaventunut
Nyky-yhteiskuntamme menoa seuratessaan Jukka Ammondt kertoo olevansa huolestunut sivistyksen tason jyrkästä laskusta, mikä tulee esiin valitettavasti kaikkialla. Elämää leimaavat kiire, pinnallisuus ja lyhytsyklisyys, ja sivistyksen puute näkyy ennen kaikkea ihmisten itsekkäässä, ”kaikki mulle heti” -käyttäytymisessä. Yhä suurempi osa meistä ei enää tunne eikä ole kiinnostunut omasta kulttuuritaustastaan. Virtuaalimaailman kasvoton kommunikointi on syrjäyttänyt perinteisen henkilökohtaisen kanssakäymisen. Yleisesti voidaankin todeta, että tämän ajan ihmisillä on kyllä koulutusta, mutta ei sivistystä. Ei kykyä kohdata lähimmäistään.

Myös aikamme mies on eksyksissä. Hän joutuu elämään monenlaisten ristipaineitten keskellä ja rooliodotukset miehenä olemiseen ovat liian suuret. Miehen elintilaa kaventaa myös se, että nainen on astunut hänen perinteiselle reviirilleen. Ammondt ihmetteleekin, että kukapa olisi muutama vuosikymmen sitten voinut kuvitella, että naiset nyrkkeilevät, painivat ja nostavat rautaa siinä kuin miehetkin. Jukka Ammondt on itsekin kuntosalin suurkuluttaja. Hänen mielestään kuntosali korostaa paitsi miehistä voimaa, niin myös miehen pelkoja. Työelämän pelkojen lisäksi miestä ahdistavat ylisuuret seksuaaliodotukset.

– Itse asiassa näenkin kuntosalin miehenä olemisen eheyttämisen paikkana, siellä rehkiminen merkitsee miehelle jonkinlaista puhdistautumisrituaalia, pohdiskelee Ammondt ja lisää, että perinteiset naisena ja miehenä olemisen kiinnekohdat ovat tänä päivänä kadonneet, eikä siinä asetelmassa kukaan voi hyvin.

Tuoreimpien tilastojen mukaan naisten väkivalta on lisääntynyt meillä hälyttävästi ja väkivallan uhri on useimmiten mies. Tosiasia on, ettei ainoastaan miehen, vaan myös kypsän aikuisen naisen roolimalli on nykyisellään hukassa. Ja tässä yhtälössä myös lapset ja nuoret voivat huonosti. He joutuvat astumaan aivan liian varhain aikuisten maailmaan, missä markkinatalouden pudotuspeli jyllää taukoamatta. Jukka Ammondt perää keskuuteemme enemmän yhteisöllisyyttä, toisistamme ja ympäristöstämme välittämistä. Ei sanoja, vaan käytännön tekoja. Kunnallispoliitikkona hän haluaakin tuoda yhteisten asioiden hoitoon inhimillisen ja humaanin näkökulman.

Tango pelasti elämälle
Jukka Ammondt muistelee olleensa ainoastaan muutaman vuoden ikäinen taapero ihastuessaan sisarensa grammarista kuulemaansa Olavi Virran tulkitsemaan Sateinen ilta -tangoon. Myös Henry Theelin esittämä Syyspihlajan alla sytytti lähtemättömästi pikkupojan sielun.

– Jostakin syystä vaistosin jo lapsena, että näihin tangoihin kätkeytyy ihmisenä olemisen viesti. Ihminenhän on tunnetta täynnä oleva inhimillinen olento, ja ihmiselämän sisältö ja halu ovat riippuvaisia tästä tunteesta, kuvailee tohtori Ammondt ja jatkaa, että elämän realiteetithan merkitsevät sitä, että se mitä toivoo, niin se jää todellisuudessa useimmiten saavuttamatta.

Myöhempinä nuoruusvuosina Jukka Ammondtin elämään tulivat myös rokki ja Beatles. Ja tango nousi hänen iholleen parikymmentä vuotta sitten avioeron myötä. Kipeän prosessin työstämisessä syväsointuinen ja -mietteinen suomalainen tango toimi tehokkaana terapiana ja se suorastaan pelasti hänet elämälle. Sitä kautta Jukka Ammondtin kiinnostus tangoihin laajeni niin, että hän ryhtyi niitä tutkimaan professionaalisesti ja sittemmin myös julkisesti esittämään, mutta ei suinkaan tavanomaisella tavalla vaan latinaksi tulkiten. Siitä syntyi käsite Doctor Ammondt ja taiteilijanura myös kansainvälisille estradeille aukeni. Jukka Ammondt on käynyt ulkoasiain hallintomme valtuuttamana laulavana latinan lähettiläänä esiintymässä eri puolilla maailmaa saaden kaikkialla innostuneen vastaanoton. 90-luvun puolivälissä hänen tangolevynsä toimitettiin itselleen paavi Johannes Paavali II:lle Vatikaaniin, minkä kulttuuriteon hänen Pyhyytensä sittemmin palkitsi kunniamitalilla ja paavillisella siunauksella.

– Tuosta levystä paavi tunnisti suomalaisen tangon hartaan, virrenomaisen sanoman, ja jos ajatellaan vaikkapa Köyhä laulaja -tangon sanoja, niin ne eivät voi jättää tosikristittyä kuulijaansa kylmäksi, vakuuttaa Ammondt ja kiteyttää samalla ajatuksensa tangon merkityksestä: Kaiken kaikkiaan suomalainen tango kohtaa meidät rehellisesti ja avoimesti. Haaveet ja toiveet jäävät usein toteutumatta ja maallinen elämä on katoavaista, mutta kaipaus kantaa meitä. Ihminen on kaipaava olento, jonka luonnollinen olotila on suunnata katseensa aavan meren tuolle puolen.

Tasavallan presidentti myönsi filosofian tohtori Jukka Ammondtille professorin arvonimen 5.12.2008.

Anna-Leena Pänkäläinen

Yhteistyössä
CMN

aitoavioliitto