Maahanmuuttajat haastavat Ruotsin poliisin Ruotsin poliisi on ollut muutaman viime vuoden valtavien haasteiden edessä maassa lisääntyneen väkivallantekojen vuoksi. Ruotsin poliisivoimat on n. 20 000 poliisia (2016). Suomen poliisivoimat vastaavasti ovat n. 7200 poliisia. Norjassa poliiseja on n. 9500 ja Tanskassa n.10 500. Suomella on suhteessa väestömäärään vähiten poliiseja. Ruotsin poliisin tehtävät ovat poliisilain mukaan:”Ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja muutenkin turvata kansalaisille suojelu ja apu”. Tämähän on jokaisen valtion poliisivoimien tehtävä. Maassa on lisääntynyt maahanmuuttajataustaisten jengien väliset yhteenotot, taistelut eri kaupungeissa reviireistä. Kyseessä eivät ole perinteiset moottoripyöräjengit, vaan maahanmuuttajataustaiset jenginuoret, entisen Jugoslavian alueelta, Somaliasta, Lähi-idästä jne. Lähiömellakoisssa poltetaan autoja ja omaisuutta tuhotaan satojen miljoonien SKR:n arvosta vuosittain. Kallista yhteiskunnalle ja vakuutusyhtiöille. Kyseessä ei ole 2015 Eurooppaan tulvineet turvapaikan hakijoiden jengit, vaan kyseessä on maassa jo vuosia vellonut maahanmuuttajien asuttamien eri kaupunginosien työttömien, kouluttamattomien nuorten sosiaaliset ongelmat. Eriarvoisuus ja sopeutumattomuus poikii mellakointia ja tukee nuorten jengiytymistä. Erityisen vaarallisiksi on luokiteltu alueita Tukholmassa Rinkeby, Tensta, Alby ja Fittja. Malmössä ongelma-alueena on Rosengård ja Uppsalassa Gottsunda. Antisemitismi nostaa päätään Viranomaisten mukaan jengit käyvät taisteluja keskenään jakaessa huumekauppareviirejään, ja väkivallan käytön kynnys on madaltunut. Käytetään aseita, kranaatteja ja uhkaukset todistajia vastaan ovat jokapäiväisiä. Ennen saatettiin antaa ”varoitus” ampumalla uhria jalkaan, nyt ammutaan päähän, poliisien raporttien mukaan. – Kaduilla tapahtuu teloituksia, kertoo tiedustelupäällikkö Linda Straaf poliisista. Poliisiraportin mukaan osat jengit toimivat täysin avoimesti uskonnollisten äärijärjestöjen propagandaa levittäen ja valvovat mm. naisten pukeutumista alueella. Todistajia oikeusprosesseihin on vaikea saada, rikostenselvitys -% on laskenut huolestuttavasti viime vuosina. Ruotsissa asuu n. 18 000 juutalaista, kolmessa suurimmassa asuinpaikoissa Tukholmassa, Malmössä ja Göteborgissa. Kaikissa kaupungeissa sijaitsee myös synagogat, jotka ovat jatkuvien ilkivallan ja polttopulloiskujen kohteita. Sydsvenskan -sanomalehti Etelä-Ruotsista kertoo, että lähes kaikki polttopulloiskut synagogiin jäävät selvittämättä. On täysin oletettavaa, että tekijät ovat arabitaustaisia, vaikka tilastoja poliisi ei asiasta julkaise yleisen mielipiteen vuoksi. Synagogat lisäävät vartiointia ja kameravalvontaa. Juutalaisia uhkaillaan lähes päivittäin kadulla liikkuessa. Ruotsin pääministeri Stefan Lofven myöntää maassa vallitsevan antisemitismin tilan (juutalaisvastaisuus), ja sanoo että se on häpeä Ruotsille. – Yhteiskunnassamme ei ole sijaa antisemitismille, ja väkivallan tekijät tulee asettaa vastuuseen, kertoi pääministeri viime vuoden joulukuussa Göteborgissa ja Malmössä tapahtuneiden synagogaiskujen jälkeen. Tulitaisteluita kaduilla Yleisen väkivallan kasvulle Ruotsin suurimmissa kaupungeissa ja niiden lähiöissä ei näy loppua. Malmön, Tukholman ja Göteborgin seuduilla on ammuttu yli 60 ihmistä vuosina 2014-2016. Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston (Brå) yksikönjohtaja Daniel Vesterhav kertoo, että monella kuolemaan johtavalla ampumistapauksella on yhteys lähiöissä toimiviin rikollisten verkostoihin. Poliisin mukaan rikollisten on helppo saada aseita, jota osoittaakin suuri ampumatapausten ja haavoittuneiden määrä. Malmössä oli ainakin 150 ampumatapausta ja Tukholmassa yli 100 (2016), kertovat poliisien tilastot. Luvut ovat suurempia kuin vuonna 2015. Uhrit ovat tavallisesti 18-30 vuotiaita miehiä, myös sivullisia siviilejä, jopa lapsia on haavoittunut tulitaisteluissa kaduilla. Tukholmalaispoliisi Martin Malmgrenin mukaan olisi aivan olennaista pysäyttää eri alueiden eriarvoistuminen, jotta tilanne saataisiin parantumaan. Tarvitaan lisää poliiseja, toimiva oikeusjärjestelmä ja yhteiskunta. Ruotsin hallitus linjasi vuonna 2016, että vakavien väkivalta- ja aserikosten rangaistuksia tulisi kiristää, jota vaati myös Ruotsin poliisi. Malmgrenin kertoman mukaan voi olla, että nuoret tekevät todella törkeitä ryöstöjä ja jäävät kiinni. Seuraavana päivänä he saattavat kulkea vapaana kaduilla tekemässä uusia törkeitä ryöstöjä. No-go vai go-go? Ruotsin poliisi on joutunut kasvattamaan arvioitaan ongelma-alueiden määrästä. Sisäministeri Anders Ygemanin mukaan Ruotsissa ei edelleenkään ole no-go-alueita, vaan sen sijaan”go-go”-alueita, joille poliisi menee entistä ahkerammin. Huolimatta sisäministeri Ygemanin lausumasta on Ruotsissa poliisin mukaan nyt 61-aluetta, joilla on eriasteinen kielteinen vaikutus alueen asukkaiden arkeen. Alueista 23:ssa tilanne on erityisen paha (2016). Vuoden 2015 tilasto kertoo, että ongelmia olisi 53-alueella, joista erityisen pahoja olisi 15 aluetta. Alttiiden alueiden määrä on kasvanut. Maassa arvioidaan olevan 200 rikollisverkostoa ja rikollisten määräksi ainakin 5000. Ruotsin poliisi on huolestunut asiasta. Poliisiuudistus kaoottinen Ruotsin poliisi painii omien sisäisten ongelmiensa kanssa, josta on seurauksena mm. vähäisempi rikosselvitysten määrä. Ruotsissa puhutaan jopa poliisin kriisistä, josta arvostelun kärki kohdistuu vajaa kolme vuotta tehtävää hoitaneeseen poliisiylijohtaja Dan Eliassonin. Kriisipuhe poliisin tilasta johtuu uudesta poliisiuudistuksesta Ruotsissa, jonka ydin on, että kaikki Ruotsin 21 poliisiviranomaista lyötiin yhteen. Uudistus on yksi suurimmista hallinnon uudistuksista Ruotsin historiassa. Poliisiylijohtaja Eliasson, aiempi maahanmuuttoviraston ylijohtaja ja sosiaalidemokraattien valtiosihteeri toteaakin: – Tämä on tehtävä, jonka luonteeseen kuuluu, että kritiikkiä tulee. Tämä ei ole mikään kilpailu suosiosta. Poliisijärjestö Polisförbundet toteaakin puheenjohtaja Lena Nitzin mukaan uudistuksen olleen ”kaoottinen” ja ”vaikeimpia miesmuistiin”. Monet poliisit ovat kovilla työssään ja miettivät siksi jopa lopettaa ammatissa. Uudistus on tuonut mukanaan pulan rikostutkijoista, ja Malmön seudulla ei ole riittävästi tutkijoita murhien selvittämiseen. Tämä on Dagens Nyheterin mukaan laskenut rikosten selvittämisprosentin 14% (2015), alhaisimmalle tasolle koskaan Ruotsissa. Poliisiylijohtaja myöntääkin poliisiuudistuksen hidastaneen rikostutkintaa. Lisäksi tuomioistuimet edellyttävät yhä vaativampaa näyttöä poliisilta. Poliisihenkilöstö kokee olevansa pettynyt, koska ei ole päässyt mielestään vaikuttamaan uudistuksen sisältöön millään tavalla. Lisäksi poliisi kokee kovan ulkoisen paineen selvittämättömistä rikoksista. Poliisi tavoittelee nykyistä suurempaa näkyvyyttä lähiöissä. Näkyvyyden lisäksi tarvitaan työtä, koulutusta ja hyvinvointiyhteiskuntaa, jolla estetään nuorten syrjäytyminen. Myös poliisit kohteina Käytännössä poliisipartioita on aina oltava kovimmissa lähiöissä vähintään kaksi. Erittäin huolestuttava ilmiö on viime vuosina suoraan poliisia kohtaan kohdentuva väkivalta, aseet, käsikranaatit, poliisiautojen tuhoaminen ja räjäyttely. Myös poliisien perheet ovat uhkailujen kohteina. Sydsvenskanin raportin mukaan, vuonna 2017 poliisi kohtasi suoranaista väkivaltaa työtehtävissään: • 1. tammikuuta: Katrineholmissa tulitaistelussa käytettiin käsikranaattia poliisia kohti. Autoja vahingoittui, ei henkilövahinkoja. • 6. helmikuuta: Tukholmassa yöllä räjäytettiin poliisipäällikön auto parkkialueella. Poliisipäällikkö oli johtanut taistelua jengirikollisia vastaan. Ei henkilövahinkoja. • 13. elokuuta: Hallstahammarissa yöllä poliisasemalla räjähdys. Asema tuolloin tyhjillään, ei henkilövahinkoja. • 18. lokakuu: Räjähdys tyhjällä Helsinborgin poliisiasemalla. • 28. lokakuu: Laukauksia Västeråsissa poliisin asuntoon. • 29. lokakuu: Arabyn poliisiasemalla yöllä vaaratilanteita. • 27. marraskuu: Uppsala poliisiaseman lähellä kranaatti-isku. • 29. joulukuuta: Malmössä räjäytettiin poliisi-auto kadulla. Romahtaako kansankoti? Asiantuntijoiden ja tutkijoiden mukaan Ruotsissa on kymmeniä alueita, joilla jengien rikokset aiheuttavat suuria ongelmia, ja alueita joilla maahanmuuttajalähiöt on päästetty kehittymään hyvinvointi-Ruotsin ongelmasaarekkeiksi. Maahanmuuttajanuoret itse kertovat, että työpaikkojen puute on syynä jengiytymiseen lähiöissä, ja tekemättömyys aikaansaa mellakoita. Kaikki nämä huppupäisten aseistettujen jengiläisten avoimet hyökkäykset poliisia ja muita jengiläisiä kohtaan saa kansalaisten turvallisuuden tunteen järkkymään. Puhutaan jo avoimesti, onko ruotsalainen kansankoti romahtamassa. Onko Ruotsin maahanmuuttajien kotouttamisessa jokin asia epäonnistunut, pohtivat kriitikot? On puhuttu myös maata vuosikymmeniä hallinneen sosialidemokraattisen puolueen maahanmuuttopolitiikan kestävyydestä, voiko maa ottaa ja kotouttaa viime pakolaiskriisin aikana maahan tulleet toistasataa tuhatta turvapaikan hakijaa? Onko Ruotsin Lähi-idän politiikka linjassa Euroopan unionin linjan kanssa, jos uusi 2014-hallitus ensitöikseen tunnustaa Palestiinan valtioksi, vaikka rauhanprosessi israelilaisten ja palestiinalaisten välillä on pahasti kesken Oslon sopimusten valossa. Onko tällä osuutta mellakointiin ? Poliisiylijohtajamme Mikko Paatero kertoi tuolloin mielipiteen asiaan (US 2010), että maahanmuuttajille olisi tärkeää kielen opetus, kulttuurin tunteminen ja työpaikka. Näillä hän uskoi vältettävän ”naapurimaiden kohtalon” (Ruotsi ja Tanska). Ovatko päättäjämme hereillä? Kesä- ja heinäkuun 2018 aikana on Ruotsissa ammuttu ihmisiä hengiltä enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavana ajankohtana. Kahden viikon aikana (16 pv) on ammuttu mm. Malmössä yhtätoista (11) ihmistä, joista viisi (5) menehtyi, samoin Örebrossa, joista kuolonuhrien määrä on seitsemän (7) menehtynyttä. Menehtyneet ovat jengiläisiä joilla on maahanmuuttajatausta. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kutsuikin Ruotsin poliisijohdon hätäkokoukseen 4.7. ampumatapausten vuoksi. Samoin hallitus ja poliisijohto pyrkivät tapaamaan mahdollisimman pian. Erityisen synkkänä nähdään Malmön tilanne. Jengiväkivalta on paheneva ja lisääntyvä ongelma Ruotsissa, jossa kuoli viimevuonna (2017) jo 42 ja haavoittuneita oli toistasataa. Aftonbladetissa pääministeri Löfven kertoi, että poliisin resursseja on varattu lisää samoin kuin poliisien turvavarusteisiin tullaan panostamaan. Kysymys joka herää kaikilla seuratessa Ruotsin poliisin sotaa rikollisia vastaan, ovatko maamme päättäjät hereillä tämän asian suhteen, ettei Suomi paini saman turvallisuusongelman kanssa muutaman vuoden päästä? Onko nyt varaa säästää poliisihallinnon menoissa? Lähteet: • HS: ”Ruotsin poliisi kasvatti arviotaan ongelma-alueiden määrästä - 200 rikollisverkostoa ja ainakin 5000 rikollista” /Elina Kervinen 21.6.2017, • HS: ”Poliisikriisi piinaa Ruotsia”/Elina Kervinen 11.1.2017. • HS: ”Aftonbladet: Ruotsin pääministeri kutsuu poliisijohdon hätäkokoukseen viimeaikaisten ampumisten vuoksi. /Jukka Perttu 4.7.2018. • Yle Uutiset:”Jengit terrorisoivat Ruotsin maahanmuuttajalähiöitä – väkivalta kielii Ruotsin jakautumisesta”/Jyrki Hara 1.4.2015. • MTV3: ”Aseellinen väkivalta kasvanut Ruotsin lähiöissä – Jengirikollisuuden tilanne on vakava”/Ulkomaat 15.1.2017. • European Jewish congress: ”Swedish prime minister condems outbreak of antisemitism”/December 11. 2017. • Uusi Suomi: ”Kotimaa, Poliisiylijohtaja Mikko Paateron haastattelu”/Teppo Ovaskainen 14.5. 2010. Arto Perämäki