| |
|
| Kuivin jaloin Mooses-siltaa pitkin |
 Yleinen käsitys on, että sillat kulkevat vesistöjen yläpuolella, mutta Hollannissa vuonna 2011 rakennettu silta kumoaa tuon käsityksen.
Länsi-Brabantin vesilinja on 1600-luvun alun hollantilainen puolustuslinja, joka luotiin yhdistämällä kaupungit ja linnoitukset maavallein ja muurein. Pohjoisen turvavyöhyke tarjosi sopivan alueen, jonka vedenpintaa säädeltiin lukuisilla padoilla. Tasangot voitiin täyttää riittävän syvällä vedellä, jotta vihollisjoukkojen oli mahdotonta edetä jalkaisin. Ojat ja jopa piikit olivat piilossa vedenpinnan alapuolella. Toisaalta vedenpinta pidettiin tarpeeksi matalalla, joka sulki pois viholliselta veneiden käyttömahdollisuuden.
Vesilinja myös toimi ja onnistui torjumaan sekä espanjalaisten että ranskalaisten ja belgialaisten hyökkäykset.
Ranskalaiset pääsivät kuitenkin hyökkäämään runsaat sata vuotta myöhemmin, talvella 1794, kun vesi jäätyi kovien pakkasten ansiosta.
Valloittaman
vallihaudan ylitys
Yksi vesilinjan suurin linnoitus on Fort de Roovere lähellä Bergen op Zoomin kaupunkia. Linnoitus kunnostettiin vuonna 2010, jolloin myös linnoitusta kiertävät vallihaudat kaivettiin auki. Ongelmaksi nousi, kuinka linnoituksen uudet virkistysalueet sekä pyöräily- ja lenkkeilyreitit saataisiin yhdistettyä. Koska linnoituksessa ei alun perinkään ollut laskusiltaa, ei uuden sillan rakentaminen tullut kyseeseen.
Arkkitehdit Ad Kil ja Ro Koster kunnostustyöhön valjastetusta Arkkitehtitoimisto RO & AD:sta päättivät, että olisi erittäin sopimatonta rakentaa siltoja väitetysti valloittamattoman vallihaudan yli.
Niinpä miehet suunnittelivat ns. näkymättömän sillan, joka on rakennettu kokonaan Accoya -puulevyistä ja vesieristetty EPDM-kalvolla. Silta on kuin kaivanto vallihaudassa, muotoiltu sulautumaan maiseman ääriviivoihin. Siltaa ei voi nähdä kaukaa, koska maa ja vesi tulevat aivan sillan reunaan asti.
Suunnittelijoiden mukaan vettä ei pääse valumaan reunan yli, koska veden korkeutta säädellään vallihaudan molemmin puolin olevilla kahdella pienellä padolla. Kun vedenpinta nousee, vesi valuu yli patoihin eikä siltaan. Jos sataa rankkasateita, sillan pohjan alla oleva pieni pumppu tyhjentää veden.
Koska vallihaudan ”ylittäminen” muistuttaa Raamatussa 2. Mooseksen kirjassa kerrottua israelilaisen kulkua jakaantuneen Punaisenmeren yli, Fort de Roovereen johtavaa siltaa on alettu kutsua Mooses-sillaksi.
250 000 euroa maksanut Mooses-silta on niittänyt mainetta erilaisissa suunnittelukilpailuissa. Palkintoja on tullut mm. Vuoden 2011 Archdaily Building, Sakko Kulttuuripalkinto 2011, Design of the Year 2012 (London Design Museum), BNA Vuoden rakennus 2012, Hollannin rakennuspalkinto 2013 jne.
Luontoa säästäen
Mooses-sillan rakennusaineeksi valittu Accoya on täysin myrkytön ja ekologinen valinta kaikkiin kohteisiin, joissa vaaditaan säänkestävyyttä, mittapysyvyyttä ja edullisia ylläpitokustannuksia.
Accoyan raaka-aine (Pinus Radiata -mänty) saadaan vastuullisesti kasvatetuista sertifioiduista metsistä. Puu asetyloidaan eli kyllästetään väkevällä etikkaliuoksella, jolloin sen solukko muuttuu pysyvästi. Puusta tulee lujaa, kestävää ja mittapysyvää.
Accoya on väriltään vaalea, ja se harmaantuu ulkona muutamassa vuodessa sään vaikutuksesta.
Levy ei vaadi erillistä pintakäsittelyä kestääkseen, mutta jos se käsitellään, pintakäsittelyaineet pysyvät puulevyn pinnassa 2-3 kertaa pidempään kuin tavallisessa puussa. Accoyalla on ainutlaatuinen 50 vuoden takuu maanpäällisissä rakenteissa sekä maa- ja makean veden kosketuksessa 25 vuoden takuu käsittelemättömänä.
Puulevy on myös erittäin vastustuskykyinen eri tuholaisten ja mm. termiittien hyökkäyksille ja vaurioille.
Kestää suomalaistakin säätä
Accoyan suomalainen maahantuoja on vuonna 2012 perustettu Novenberg Oy:n, joka haluaa tuoda vihreään rakentamiseen laadukkaita, esteettisiä, hienompia tuotteita.
– Ongelma on tietenkin, että nämä tuotteet ovat yleensä jonkin verran kalliimpia. Minä kuitenkin näen, että viihtyisä kaupunkiympäristö luo ihmisille jotain ainutlaatuista, siinä on mukavampi elää, siinä on helpompi hengittää. Ja ne jäävät tänne sadoiksi vuosiksi. Kun kiertää maailmalla ja näkee, kuinka hienosti siellä on rakennettu. Ei tuijoteta yksinomaan sitä euroa, vaan halutaan panostaa ihmisen elinympäristöön, kertoo toimitusjohtaja Petteri Huomo.
Suomessa Accoyaa on käytetty mm. Lidl Suomen uudessa pääkonttorissa monissa eri muodoissa samoin kuin Supercellin toimitalossa Helsingin Jätkäsaaressa.
Kimmo Janas
|
|
|
|
|
|
