Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Maskilla vai ilman?
<empty> Miehuus kadoksissa
<empty> Lähetystyötä Korkeimman suojassa
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Maskilla vai ilman?


Kuluneen kevään ehdoton puheenaihe on ollut koronavirus ja sitä vastaan suojautuminen. Erilaisia, jopa keskenään ristiriitaisia ohjeita on tullut niin viranomaisilta kuin hallitukseltakin.

Ympäri maailmaa levinneen tuhoisan viruksen alkuperästä on liikkunut jos jonkinlaisia huhuja ja jopa salaliittoteorioita. Väitteille laboratoriossa kehitetystä viruksesta ei ole löytynyt vahvistusta, eli todennäköisimmältä vaikuttaa, että virus on siirtynyt lepakosta mahdollisesti toiseen eläimeen, joka on ostettu kiinalaiselta märkätorilta. Tietenkin on mahdollista, että itse virusta kantanut lepakkokin on joutunut kiinalaisperheen ruokapöytään.

Oli miten oli, Raamattu on varsin tarkasti kieltänyt lepakoiden syömisen. 3. Moos. 11:ssa luvussa luetellaan puhtaat ja saastaiset eläimet, ja jakeessa 19 mainitaan yölepakko.

On tietenkin vaikea mennä neuvomaan toisessa kulttuurissa eläviä ihmisiä, mitä syödä ja mitä ei. Mutta tietenkin markkinoita, joilla myydään mahdollisesti viruksia kantavia eläimiä, pitäisi säädellä. Monet eläinlajithan ovat jo nyt laittomia, mutta kun ottaa huomioon, ettei COVID-19 ole ensimmäinen Kiinasta lähtöisin oleva virus, ei liene liioiteltua toivoa Kiinan hallitukselta hieman voimakkaampia rajoituksia märkätorien tarjontaan.

Ikämiehet vaarassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kertonut, että yli 90 prosentilla koronavirukseen Suomessa kuolleista on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia, kuten esimerkiksi sydänsairaus tai diabetes.

Suomessa virukseen kuolleista on miehiä ollut 51 prosenttia, mutta muualla maailmalla miesten osuus virukseen kuolleista on huomattavasti korkeampi.

Lisäksi ikäjakauma kallistuu ikäihmisten puoleen. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä suurempi on riski, että tauti on hyvin vakava.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitetty myös, että lihavien koronaviruspotilaiden todennäköisyys joutua tehohoitoon on normaalipainoisia suurempi.

Eli siinä mietittävää vähän liikkuville, diabetesta sairastaville, tukevassa kunnossa oleville tosimiehille.

Aerosoli ja pisara?
Uutta virusta ei vielä täysin tunneta maailmalla, joten sen leviämistavoistakaan ei ole vielä vankkaa tietoa. Leviääkö virus aerosoli- vai pisaratartuntana, puhuttaa asiantuntijoita. Ja tämä puolestaan on johtanut erilaisiin näkemyksiin riittävistä turvaväleistä ja esimerkiksi maskien käytöstä.

Aerosolina leviämisestä eli ilmatartunnasta puhutaan, kun tartunnan voi saada esimerkiksi vain oleskelemalla samassa huoneessa sairastuneen kanssa. Pisaratartunta taas edellyttää lähikontaktia sairastuneen kanssa. Yleispätevä ohje THL:n ohjeistuksissa on, että 15 minuuttia samassa tilassa riittää sairastumiseen.

Kahden metrin turvavälin pitäminen toisiin ihmisiin ja hyvä käsi- samoin kuin yskimishygienia ovat kuitenkin varmimpia viruksen torjuntakeinoja.

Entäpä maskit?
Kangasmaskit ovat tulleet tutuiksi monien aasialaisten turistien kasvoilla niin Helsingin kaduilla kuin muuallakin Suomessa. Monissa Aasian suurkaupungeissa on kangasmaskeja käytetty jo vuosia esimerkiksi kaupungin ilmansaasteiden takia. Suomessa maskien käyttöön ei olla vielä totuttu, mutta käyttäjät ovat huomanneet, että maskia käyttämällä saa tehtyä itselleen tilaa esimerkiksi ruokakaupassa käydessä.

Varsin monet Euroopan maat noudattavat koronaviruspandemiassa Suomea tiukempaa kasvomaskilinjaa. Suun ja nenän peittävä maski on pakollinen mm. Saksassa, Italiassa, Belgiassa, Tšekeissä, Slovakiassa ja Puolassa, kun liikutaan joukkoliikenteessä ja esimerkiksi ruokakaupoissa. Tämä on myös WHO:n suositus.

Vaikka tutkimusnäyttöä maskien välttämättömyydestä ei ole, useimmissa maissa nähdään maskien käytöstä olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Erityisesti silloin, kun halutaan minimoida oireettomien viruksen kantajien riski tartuttaa muita tietämättään.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi toukokuun lopulla selvityksensä suojamaskien hyödyistä. Siinä todettiin, että tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon. STM:n selvitys on saanut paljon kritiikkiä osakseen asiantuntijoilta. On mm. huomautettu koronaviruksen tarttumistavan olevan pisaratartunta, jota maski vähentää ja hyvä kirurginen maski estää jopa 100-prosenttisesti. Influenssaan liittyen on osoitettu 80 % alenema tartuttavuudesta maskia käytettäessä.

Kesäkuun alussa puolestaan julkaistussa hallituksen asettaman tiedepaneelin raportissa suositellaan maskin käyttöä julkisilla paikoilla ja esim. joukkoliikennevälineissä. Kesäkuun alussa Suomen hallitus viimein avasi sanaisen arkkunsa. Hallitus ei anna yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä, mutta katsoo, että suojusta voi käyttää toisten ihmisten suojaamiseksi paikoissa ja tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Mitä mieltä kansa?
Toisin sanoen maskia kannattaa käyttää tilanteissa, joissa turvaetäisyyden pitäminen ei ole mahdollista.

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan jopa 80-90 % ihmisistä pitäisi käyttää hengityssuojainta julkisilla paikoilla suojan takaamiseksi. Tutkimuksessa ei tarkasteltu COVID-19 koronavirusta, mutta tulokset viittaavat siihen, että kirurgiset hengityssuojaimet voivat hillitä myös sen leviämistä oireilevasta potilaasta.

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan vain harva suomalainen innostuu mahdollisesta maskipakosta. Maskisuositusta julkisilla paikoilla kannattaa vajaa kolmannes haastatelluista, ja vain joka kymmenes kannattaa maskipakkoa esimerkiksi kaupoissa ja busseissa. Tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista jättäisi maskin käytön jokaisen omaan harkintaan.

Ennen virallista suositusta tai määräystä kannattaa kuitenkin muistaa, että maskien käyttö suojaa ainakin muita. Jos jokainen käyttäisi suu-nenäsuojusta, silloin meistä jokainen saisi myös maskin tuoman suojan – ja se säästäisi pitkässä juoksussa satoja ihmishenkiä.

Maskikirjoa
Koronaviruspandemia on saanut hengityssuojainkaupan käymään ylikierroksilla. Markkinoille on tullut toinen toistaan villimpiä yrittäjiä, jotka usein myyvät jopa sutta ja sekundaa – ja sitäkin pilviä tavoittelevilla hinnoilla.

Suomessa kuluttajakäyttöön tarkoitetut hengityssuojaimet ja suu-nenäsuojat ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valvonnan alaisia. Ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojainten valvonta puolestaan on STM:llä, ja hoitohenkilöstölle tarkoitetut kirurgiset suu-nenäsuojukset ovat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean valvottavia.

Kankaisen kasvomaskin voi valmistaa vaikka itse Marttojen verkkosivuilta löytyvien ohjeiden mukaan. On tärkeää muistaa, että kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta suojaa kanssaihmisiä, etteivät yskiessä tai aivastaessa pisarat lennä suoraan ihmisten päälle. Kankaista maskia tulee pestä tarpeeksi usein, ja se on voitava pestä 90 asteen lämpötilassa, sillä virus säilyy maskin pinnalla 8-12 tuntia. Toinen tapa desinfioida maski, on laittaa se viideksi minuutiksi kiehuvaan veteen, jossa on hieman pesuainetta.

VTT testasi sekä puuvillaisia että polyesteristä valmistettuja maskeja. Puuvillan suojausteho oli noin 20 %, kun taas polyesterin 40 %. Varsinainen hengityssuojain poistaa kaikista ilmassa olevista pisaroista yli 90 %.

VTT vertasi myös eri kangasmaskimalleja ja paremmaksi osoittautui suoralinjainen, laskostettu malli, joka muistuttaa kirurgimaskia.

Kertakäyttöisiä esimerkiksi apteekeissa myytäviä suu-nenäsuojaimia kutsutaan usein myös kirurgimaskeiksi, mutta samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetut suu-nenäsuojukset ovat rakenteeltaan ja suodattavuudeltaan erilaisia.

Kuluttajien on mahdollista ostaa myös hengityssuojaimia, joka suojelevat käyttäjäänsä ilmateitse leviäviltä hiukkasilta, jos suojaimen tunnuksessa on kirjain P. Silloin suojain suodattaa hengitysilmasta leijuvia hiukkasia ja aerosoleja, mukaan lukien bakteereita ja viruksia.

Standardin EN 149 mukaiset hengityssuojaimet jaetaan kolmeen tehokkuusluokkaan; FFP1, FFP2 ja FFP3.

Jos suojaimessa on uloshengitysventtiili, se ei tarjoa parasta mahdollista suojaa ulkopuolisille, ainoastaan suojaimen käyttäjälle. Mutta se estää toki pärskähdykset vastapuolen kasvoille.

FFP1-luokan suojaimen suodatusteho on parempi kuin suu-nenäsuojaimen, ja sen voi sanoa vähentävän ilman aerosoleja hengitysilmasta neljäsosaan.

FFP2 suojaa myös bakteereilta ja hiukkasilta ja vähentää hengitysilman aerosoleja ainakin kymmenesosaan. Kansainvälisesti FFP2 on taso, jota on suositeltu pieniä hiukkasia tuottavissa toimenpiteissä koronavirusta sairastavien potilaiden hoidossa. Tällaista suojainta suositellaan esimerkiksi teho-osastolla, kun potilas on hengityskonehoidossa.

FFP3 puolestaan poistaa arviolta noin 99 % tietyn kokoisista partikkeleista. Suojain on kertakäyttöinen, kun on tarkoitus suojautua infektioilta.

Maskin suodatuskykyä tärkeämpää on kuitenkin sen oikea käyttö. Eli suojainta ei kosketella käytön aikana. Suojauskyky myös huononee selvästi, jos suojain istuu huonosti kasvoille ja ilmaa pääsee ohi. Tässä suhteessa esimerkiksi parta haittaa maskin tiiviyttä.

Kimmo Janas


Yhteistyössä
CMN