Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Virusvapaata ilmaa
<empty> Maailman parasta lakritsia
<empty> Kuinka paljon Jumala meitä rakastaakaan
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Kuinka paljon Jumala meitä rakastaakaan


Lohjalla vaikuttava Raimo Peräkylä on saanut vuosien mittaan kokea varsin kouriintuntuvasti, kuinka Jumala kuulee rukouksemme ja pitää meistä huolta.

Yksi ihmiselämän syvin tarve on saada rakkautta ja hyväksyntää osakseen. Raimo Peräkylä myöntää tämän totuuden ymmärtämisen olleen aikanaan vaikeaa, että joku todella rakastaa häntä oikeasti.

– Elämässäni oli meneillään tietty raskauden aika, uskossa olin toki ollut jo parisen vuotta. Niin rupesin rukoilemaan, että Taivaan Isä anna minun käsittää, kuinka tärkeä olen sinulle. Omassa ymmärryksessäni en vain tahtonut ymmärtää, että joku oli minun puolestani mennyt kuolemaan ristillä.

Pari viikkoa myöhemmin Peräkylä istui saunan lauteilla pari-kolmevuotiaan poikansa kanssa. Yllättäen Pyhä Henki alkoi puhua, että nyt minä Raimo opetan sinulle, kuinka paljon Jumala rakastaa sinua ja kuinka tärkeä sinä olet ihmisenä Jumalalle.

– Mielenkiinnolla odotin, että mitä tuleman pitää. Seuraava kysymys yllättikin minut sitten täydellisesti. Jumala nimittäin kysyi, että kuinka paljon rakastin vieressä istuvaa omaa poikaani.

Peräkylä kertoo katselleensa ylpeänä isänä tovin pikkupoikaansa ja ajatelleensa, kuinka mahtava miehenalku vieressä istuikaan.

– Totesin, että tämä poika on minulle äärettömän tärkeä ja rakastan häntä paljon. Sitten Pyhä Henki mykisti minut totaalisesti jatkamalla, että Jumala rakastaa minua miljoona kertaa enemmän. Silloin murtui monia patoja sydämessäni, Raimo Peräkylä muistelee vieläkin herkistyen. – Tajusin, ettei pienen ihmisen elämä ole turhaa täällä maapallolla.

Jumalan manuaali
Ihmisillä on tänä päivänä paljon taakkoja kannettavanaan, ja osa ei yksinkertaisesti enää jaksa elää elämäänsä, tulee masennusta ja itsetuhoisuutta. Mikä on tietenkin valitettavaa ja surullista.

– Uskoisin, että yksi perussyy on siinä, että olemme kieltäneet Jumalan elämästämme ja vallalla on kristinuskosta luopumista. Ongelmat tulevat vaan kasvamaan. Raamatussa on mielestäni äärettömän tärkeä sanoma, miten ihmisten tulisi käyttäytyä toisiaan kohtaan. Siellä sanotaan, että rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jos me toteuttaisimme tuota kaikissa elämämme tilanteissa, niin kyllähän tämä maailma olisi aivan erilainen paikka elää, Raimo Peräkylä painottaa.

Hän kertoo joskus verranneensa tilannetta hienoon Ferrarin urheiluautoon. Kuljettaja tarvitsee käsikirjan tietääkseen, miten kaikki osat toimivat. Mutta jos tankkaamme siihen jotain polttoöljyä, ei sillä kovin pitkälle pääse ja kone hajoaa siihen paikkaan. Kun me ihmiset hylkäämme Jumalan Sanan, jossa kehotetaan meitä olemaan rehellisiä ja toimimaan oikein, käy aivan samoin.

Peräkylä myöntää kantavansa sisimmässään hätää ihmiskunnasta. Meidän ihmisten tulisi miettiä tarkkaan, mitä olemme tekemässä maapallolla. Kelkan pitäisi kääntyä voimakkaasti.

– Toivoisinkin jokaisen rukoilevan tykönänsä, että ilmesty minulle Jumala. Jokaisen pitäisi todeta Jumalan olevan totta. Sanassahan sanotaan, että joka rakastaa Jumalaa ja etsii Hänen valtakuntaansa, tulee tuntemaan, onko oppi Jumalasta vai puhummeko omiamme.

Yhdessä rukoilua
Peräkylä kertoo olevansa ahkera rukoilija. Päivittäin tulee rukoiltua useasti monien eri asioiden puolesta.

– Ei se tietenkään tarkoita, että olen polvillani jossain, vaan esimerkiksi autoa ajaessa on hyvä kertoa huolista tuonne Taivaalliselle Isälle.

Jumala on antanut Raimo Peräkylälle määrätynlaisia ilmestyksiä vuosien mittaan. Jumala on puhunut sisimmälle, että tällaisia asioita tulee tapahtumaan jne. Peräkylän mieleen nousee kolme isompaa asiaa, jota on tullut eteen.

– Kun tsunami iski takavuosina Kauko-idässä, aloin tuntea muutamaa kuukautta aikaisemmin voimakkaasti, että iso luonnonkatastrofi on tulossa. En tiennyt tarkemmin minkälainen, mutta aloin rukoilla, että ihmisiä säästyisi vahingoilta.

Samoin muutama viikko ennen Haitin maanjäristystä Raimo Peräkylä tunsi jotain pahaa olevan tulossa. Ja jälleen mies rukoili mahdollisimman pieniä vahinkoja, jos tapahtumaa ei voitaisi välttää.

– Kyllähän Jumalalla on joku ajatus, miksi Hän puhuu noista luonnonmullistuksista etukäteen.

Vuoden 2019 joulukuun puolivälissä Pyhä Henki taas sanoi, että vuosi 2020 tulee olemaan vaikea koko maapallolle. Vielä viime keväänä miehen mieleen nousi useammankin kerran aavistus, että vaikeudet eivät tule jäämään pelkkään koronavirukseen.

– Kannustaisinkin nyt ihmisiä rukoilemaan koko maapallon ja kaikkien maailman ihmisten puolesta. Yhdessä rukoilu olisi nyt äärettömän tärkeää uskontokunnasta riippumatta.

Jumala voi yllättää
Raamattu sanoo, että kun he laittavat kätensä sairaitten päälle, nämä paranevat. Sana on tullut todeksi myös Raimo Peräkylälle omakohtaisesti. Urheilua harrastaneen miehen oikea nilkka petti pahasti ja Peräkylä joutui käyttämään kainalosauvoja puolisen vuotta.

– Hankalaahan se oli ajaa autoa, kun piti kepillä painaa kytkintä. Mutta perheenisän oli yritettävä tienata elantonsa ja töissä kävin koko ajan.

Peräkylä kertoo menneensä eräänä päivänä käväisemään naapurissa.

– Raamatussa sanotaan, että mitä kaksi tai kolme anoo Isän nimessä, niin sen he saavat. Naapurilla oli sillä hetkellä tiukkaa taloudessa, eikä heillä ollut varaa ostaa autoonsa talvirenkaita. No me päätimme samassa yhteydessä rukoilla myös minun jalkani parantumisen puolesta.

Pari päivää myöhemmin Raimo Peräkylä oli töistä palattuaan huomannut pikkulasten kiipeilevän korkeilla, jäässä olevilla tikkailla.

– Pelästyin, että lapset vielä tippuvat ja satuttavat itsensä. Samassa huomasin juosseeni muutaman askeleen ja pelästyin, että eihän tämä ole mahdollista, kun en ole puoleen vuoteen pystynyt ottamaan edes kunnon kävelyaskelta, Peräkylä muistelee naureskellen. – Kun sain muksut yksitellen alas sieltä tikkailta, ei ole tarvinnut enää klenkuttaa jalalla.

Seuraavana päivänä naapuri tuli pyytämään, että lopetetaan jo rukoilu, sillä hänellä on jo kahdeksan talvirengasta.

Peräkylän vanhemmalla tyttärellä oli ollut usein korvatulehduksia ja taas kerran alkoi itku ja korvan raapiminen. Vaikka vanhemmat olivat jo väsyneet toistuvien tulehdusten takia, äiti ehdotti rukoilemista ja pani kätensä pikkutytön päälle.

– Hetken siinä rukoiltuamme, itku lakkasi ja seuraava korvatulehdus tuli vasta monen vuoden kuluttua. Nämä ovat sellaisia maistiaisia taivaasta, kyllä meidän rukouksemme kuullaan. Suosittelenkin jokaiselle, että kyllä kannattaa rukoilla, Jumala voi yllättää monella tavalla.

Kuuliainen Jumalan äänelle
Takavuosina, jolloin pankkikonttoriin vielä pääsi sisälle, Raimo Peräkylä oli maksamassa laskujaan, kun Pyhä Henki käski kirjoittaa 500 markan shekin ja viemään se tietylle perheelle.

– En tiennyt kyseisen perheen tilannetta, mutta ehdotin, että eikö 250 markkaa riittäisi. Pyhä Henki jatkoi kuitenkin, että ei kun 500 markkaa.

Niin Peräkylä kertoo kirjoittaneensa toivotun kokoisen shekin ja lähti viemään sitä perheelle. Ovelle päästyään hän soitti ovikelloa, mutta talossa ei tuntunut olevan ketään kotona.

– Yhtäkkiä alkoi kuitenkin kuulua sellaista raahaamisen ääntä ja ovi aukeni. Perheen isä kertoi tulleensa juuri sairaalasta polvileikkauksesta. Minä ojensin hänelle shekin, jonka jälkeen miehen silmäkulmat kostuivat ja hän totesi minun tulleen kuin taivaan enkeli. Miehellä ei ollut kuulemma rahaa ostaa ruokaa perheelle eikä edes maksaa taksikyytiä sairaalasta kotiin. On se mahtavaa nähdä, kuinka Jumala välittää meistä kaikista. Haluankin olla kuuliainen Hänen äänelleen.

Syy jäädä kotiin
Peräkylä laskeskelee järjestäneensä ainakin kymmenen nuorten retkeä Lappiin yleensä pääsiäisen aikana. Erään kerran Pyhä Henki alkoi puhua jo edeltävän tammikuun aikana, että älä lähde tällä kertaa matkalle.

– Olin hieman ymmälläni, koska porukassa oli mukava lasketella Saariselän rinteitä, joten rukoilin vielä pari kertaa asian puolesta, mutta aina Pyhä Henki sanoi, että jää kotiin. Lopulta ajattelin itsekin, että parempi olla kuuliainen, jos haluan perhettäni suojeltavan.

Pääsiäinen tuli, ja Peräkylä oli seurakuntatalolla saattamassa nuoria matkaan. Kotiin päästyään mies kuulemma pyöritteli vain turhautuneena peukaloitaan, kunnes puhelin soi myöhään illalla.

– Soittaja oli vahvassa humalassa ja alkoi purkaa sydäntään. Hän sanoi, että ei jaksa enää elää vaan surmaa itsensä. Tietysti sanoin, että älä tee sitä, mutta soittaja kertoi tehneensä sen jo. Reippaan viinamäärän päälle hän oli syönyt purkillisen unilääkkeitä.

Raimo Peräkylä ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ajoi soittajan luo ja vei hänet sairaalaan vatsahuuhteluun.

– Siinä vaiheessa ymmärsin, miksi minun piti jäädä kotiin. Olin kuulemma ainoa ihminen, jolla hän oli uskaltanut soittaa.

Kolmen todistajan nojalla
Jukkis Hyvärinen oli käynyt silloin tällöin vierailevana puhujana Peräkylän seurakunnassa ja hänet oli todettu hyväksi puhujaksi ja opettajaksi. Seurakunta oli jo pitkään rukoillut, että Jumala lähettäisi seurakuntaan paimenen, joka voisi hoitaa työn kokopäiväisesti.

– Kun asioita tehdään oman toimen ohella, kyllä ne aina vähän vajaaksi jäävät, Raimo Peräkylä tarkentaa.

Jumala oli alkanut puhua Jukkikselle jo vuosi sitten, että hänen kantamansa näky täyttyy miehen täyttäessä 39 vuotta. Viime syksynä vuodet tulivat täyteen, ja samaan aikaan Jumala oli kertonut Jukkiksen vaimolle, että parin viikon kuluttua heidän yhteinen näkynsä toteutuisi.

– Puolisentoista viikkoa myöhemmin pariskunta tuli minulle voimakkaasti mieleen. Yleensä koen Pyhän Hengen puheen niin, etten pääse jostakin asiasta eroon mitenkään. Rukoilin heidän puolestaan loppuviikon, ja sunnuntaiaamuna klo 10 Pyhä Henki käski minua soittamaan Hyvärisen perheelle ja kysymään työntekijäasiasta.

Iltapäivällä Raimo Peräkylä soitti ja kysyi mahdollisuutta, että Hyväriset tulisivat töihin seurakuntaan.

– Jukkis lupasi miettiä asiaa, ja Judith-vaimon palattua lenkiltä hän muistutti Jumalan lupauksesta työnäyn toteutumisesta kahden viikon kuluttua. Jukkis oli sanonut, että nyt on viimeinen päivä tuosta kahden viikon määräajasta ja Raimo tarjosi töitä seurakunnassa. Raamattuhan sanoo, että kahden tai kolmen todistajan nojalla on hyvä selvittää asiat. On hienoa, kuinka Jumala puhuu samasta asiasta eri ihmisille ja kuinka täydellinen se ajoitus on. Nyt on hyvä tietää Jumalan olevan asialla, eikä Hän turhaan lähetä ihmisiä tänne Lohjan Asemalle.

Niin Hyväriset aloittivat maaliskuun alussa puolipäivätyöt seurakunnan pastoripariskuntana.

Syvemmälle hengelliseen maailmaan
Raimo Peräkylä muistelee, kuinka eräällä nuortenleirillä oli mukana nuori nainen. Pyhä Henki kehotti Peräkylää sanomaan naiselle, että kyllä he miehensä kanssa saavat vielä lapsia. Selvisikin, että pariskunta oli yrittänyt lasta jo monta vuotta, mutta eivät olleet onnistuneet siinä.

– Muutaman päivän kuluttua nainen soitti minulle, että koska minä nyt sitten saan lapsen. Minä sanoin, että sitä en tiedä, mutta satavarmasti tiedän sinun saavan lapsen. No ei siinä mennyt kuin runsas vuosi, kun maailmaan putkahti kaksi muksua.

Hengellinen maailma on mielenkiintoinen maailma, ja Jumalan valtakunta on konkretiaa täällä maan päällä. Toivottavasti moni voisi mennä entistä syvemmälle siihen maailmaan.

Peräkylä muistuttaa, että aina on oikeita profeettoja mutta myös vääriä. Varoittaahan Raamattukin siitä.

– Mielestäni kaikkien armolahjoja käyttävien pitäisi olla tarkkana itsensä kanssa, ettei kerro mitä sylki suuhun tuo. Kun asioista rukoilee Jumalan edessä, niin sittenhän ne tapahtuvat. Sanoihan Jeesuskin aikanaan tekevänsä Taivaallisen Isän tahdon eikä oman tahtonsa. Se on minusta erittäin tärkeää ottaa huomioon.

Meistä pidetään huolta
Varsinkin näin maailmanlaajuisen pandemian aikana ovat monella rahat tiukassa. Raimo Peräkylä muistelee aikaa, jolloin perhe oli suuri ja tulot pienet.

Hän ajeli autollaan Karjaalla päivänä, jolloin lompakossa ei ollut oikein rahaa edes syömiseen. Taskusta löytyneillä muutamalla kolikolla pääsi kuitenkin käväisemään kahvilla.

– Pysäytin parkkipaikalle ja nousin autosta. Ihmettelin, mitä myttyä tuuli painoi autoani kohti. Nostin rypistyneen paperin maasta ja huomasin sen olevan seteli. Sillä sain sitten syötävää sinä päivänä. Jälkeenpäin naureskelin, että se oli hieno viesti taivaasta – kaikki on hallinnassa, älä ole huolissasi. Meillä ihmisillä on paha tapa huolestua, vaikka Jumala on luvannut johdattaa meitä ja pitää meistä huolta.

Iikka Löytty


Yhteistyössä
CMN