Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Virusvapaata ilmaa
<empty> Maailman parasta lakritsia
<empty> Kuinka paljon Jumala meitä rakastaakaan
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Maailman parasta lakritsia


Kun Tosimies-tiimi lähtee vetämään miestenpäivää tai järjestelemään miestenleiriä johonkin päin koto-Suomea, autoon pakataan mukaan aina myös pussillinen lakritsia. Koronan myötä miesten kokoontumiset ovat jääneet tauolle, joten tiimin yhteinen lakritsin napostelukin on vaihtunut yksilölajiksi jokaisen kotona – joko avoimesti tai vaimolta salassa.

Merkillepantavaa Tosimies-tiimin makutottumuksissa on, että yksi lakritsimerkki on ehdottomasti ylitse muiden, nimittäin Kouvolan Lakritsi, joka muuten niitti viime vuonna mainetta useammallakin taholla. Skandinaavinen muotoilupalkinto tuli Kouvolan Lakritsin Joulukalenterista, yritys teki Guinnesin ennätyksen maailman suurimmalla makeispussilla (832,8 kg) ja tulipa Kouvolan Lakritsi Oy toiseksi Duunitorin Vuoden rekrytointikampanja-kilpailussakin.

Mutta ehkä tärkein palkinto tuli Iso-Britanniasta, kun brittiläinen, laadukkaaseen elämään erikoistunut LUXLife-aikakauslehti valitsi Kouvolan Lakritsin vuoden 2020 parhaaksi lakritsin valmistajaksi The Food & Drinks -kategoriassa.

Toimitusjohtaja, lakutehtailija Timo Nisula kertoo LUXLifen kilpailun lopullisen arvion pohjautuneen useisiin kriteereihin, mm. liiketoiminnan pitkäikäisyyteen, liiketoiminnan kasvuun sekä mahdollisesti merkittäviin innovaatioihin ja saatuun palautteeseen.

– Lisäksi yrityksen pitkällä historialla on voinut olla merkitystä, Nisula lisää ja muistuttaa, että jo vuonna 1995 Kouvolan Lakritsi valittiin Suomen parhaaksi lakritsiksi MTV3:n Suomen Paras -ohjelmassa.

Lakupiippuhässäkkä
Moni lukija muistaa myös kohun vuosina 2016–2017, kun tupakkalain muutosten myötä lakupiippu määriteltiin tupakkaa muistuttavaksi tuotteeksi. Kaupat eivät enää saaneet myöntää bonusta lakupiippuostoksista, eikä niitä saanut myydä itsepalvelukassoilla. Piippuja sai kuitenkin edelleen myydä alle 18-vuotiaille, vaikka aluksi siitäkin liikkui virhetulkintaa. Lain tullessa voimaan kaupat joutuivat perustamaan lakritsipiipulle oman tuoteryhmänsä. Laivoillakin lakupiipun myynti romahti täysin, koska ne jouduttiin siirtämään makeishyllyiltä tupakkahyllyille.

Kohun kiivaimmassa vaiheessa lakutehtailija Nisula heitti ilmoille vaihtoehdoksi lakupiippujen nimen muuttamisen lakusaksofoneiksi…
No piippuja valmistuu edelleen Kouvolassa, 600 000 – 700 000 kappaleen vuosivauhtia. Vientiin niistä menee peräti 90 %.

Historian lehtien havinaa
Meillä Suomessa lakritsi on jokapäiväistä herkkua, kun taas maailmalla se mielletään usein varsinaiseksi ylellisyydeksi. Mutta lakritsi ei suinkaan ole mikään tämän päivän keksintö, vaan jo 4000 eKr. lakritsia käytettiin lääkekasvina Assyriassa. Myös egyptiläiset käyttivät lakritsia lääkkeenä, ja faaraoiden hautoihin kerrotaan laitetun lakritsia matkaevääksi kohti tuntematonta. Toisin sanoen Tosimies-tiimin matkaeväät eivät suinkaan ole vailla pohjaa – vaikka emme varaakaan lakritsia sille viimeiselle jotokselle.

Aleksanteri Suuren sotilaiden kerrotaan napostelleen lakritsia marssikestävyyden lisäämiseksi Persian ja Kreikan valloitusretkillään. Myös Hannibal käytti lakritsia voimanantajana valloittaessaan Italian, ja Napoleon Bonaparte luotti lakritsiin lääkkeenä ja hermojen rauhoittajana.

Nykymuotoinen makeislakritsi syntyi vuonna 1760, kun englantilainen George Dunhill lisäsi vahingossa lakritsiuutteeseen jauhoja ja sokeria. Suomen eläessä voimakkaan talouskasvun aikaa 1890-luvulla syntyi myös suomalainen makeisteollisuus, jonka tuotevalikoimiin lakritsi on kuulunut alusta alkaen.

Viipurista Kouvolaan
Kouvolan Lakritsin tarina juontaa juurensa Viipurista, jossa vuonna 1906 aloitti toimintansa Papulan Vesitehdas Oy ja 1920 -luvulla sen sisaryhtiö Makeis- ja Mehu Oy. Lakritsin valmistus käynnistyi vuonna 1945, kun valtiovalta myönsi sodan jälkimainingeissa Kouvolaan siirtyneelle Makeis- ja Mehu Oy:lle pienen erän lakritsin valmistamiseen tarvittavaa raaka-ainetta. Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta päättyi 1990, jolloin lakritsin valmistaminen siirtyi myös Kouvolaan muuttaneelle Papulan Vesitehdas Oy:lle. Papulan rooli lakritsin valmistajana oli parhaimmillaan vuosina 1990–1997, jona aikana lakritsin vienti yli kymmenkertaistui.

Keväällä 2008 lakritsitehtaan omistajaksi tuli Makeisneuvos Oy ja tehtailijoiksi ryhtyivät Timo Nisula yhdessä Mikko Vileniuksen kanssa. Kuusi vuotta myöhemmin Nisula siirtyi Kouvolan Lakritsin yksinomistajaksi.

Perinteitä kunnioittaen
Lakutehtailija Nisula kertoo Kouvolan Lakritsia valmistetun tinkimättömällä otteella aivan alusta lähtien. Lakritsia valmistetaan Kouvolassa 26 henkeä työllistävällä Tornionmäen tehtaalla vielä tänään perinteisellä menetelmällä eli avokattilalla keittämällä.

– Lakritsia meillä on valmistettu ihan oikeiden ihmisten toimesta vuodesta 1945, mutta vuonna 1960 reseptiä säädettiin hienovaraisesti, kun päätimme kehittää lakritsituotantoamme. Kutsuimme Englannista lakritsikonsultti H. Knochin, joka auttoi valmistusreseptimme hienosäädössä sellaiseksi, kun se tänään on.

Timo Nisula huomauttaa, että lakritsin tuoreus on yhtiölle kunnia-asia. Siksi varastointiaika pyritään pitämään minimissään.

– Lakut lähtevät tehtaaltamme melkein välittömästi pakkauksen jälkeen, ja maku on sitten sen mukaisesti pehmeä.

Tuo tuoreus onkin yksi tärkeä tekijä suosiossa tosimiesten keskuudessa. Ainoa huoli on oikeastaan se, että lakritsin kerrotaan nostavan kolesteroliarvoja.

– Lakritsia tulee syödä aina, kun tekee mieli. Jos on korkea kolesteroli, niin silloin tietenkin kannattaa hieman harkita, Nisula rauhoittelee.

Ympäristöystävällisesti
Timo Nisula painottaa, että Kouvolan lakritsin toiminta on varsin ympäristötietoista.

– Siirryimme käyttämään suomalaista uusiutuvaa biokaasua tuotteidemme valmistuksessa vuonna 2015. Tehtaamme hiilijalanjälki onkin vähentynyt merkittävästi. Päästövähennyksemme vastaa noin miljoonaa ajettua kilometriä henkilöauton päästöihin verrattuna.

Yhtiö on myös tehnyt Sitoumus2050-yhteiskuntasopimuksen eli on sitoutunut kestävän kehityksen hengessä minimoimaan hävikin ja työllistämään nuoria sesonkiapuna.

– Ja tietenkin täytyy huomauttaa, että lakumme on täysin vegaanista, lakutehtailija Timo Nisula huomauttaa.

Kimmo Janas


Yhteistyössä
CMN