| |
|
| Lentoala sähköistyy |
 Lähitulevaisuudessa myös lentäminen voi olla päästötöntä ja lisäksi hiljaista, yksinkertaista, nopeaa ja jopa edullista. Ekologista teknologiaan otetaan käyttöön myös lentämisessä ja matkustajankuljetukseen on vauhdilla tulossa sähköllä toimivia lentokoneita. Miten Suomi pysyy tässä kehityksessä mukana?
Finlandia-taloon oli kokoontunut maaliskuun alun sateisena ja myrskyisenä keskiviikkona lähes sata lentoalasta, ilmanlaadusta ja lentämisen tulevaisuudesta kiinnostunutta (miesvoittoista) henkilöä. Joukossa myös median väkeä.
Konferenssin esitelmät kertoivat siitä, miten ilmailuteknologia kehittyy nopeasti ilmastomyönteiseen ja ilmastoneutraaliin suuntaan. Pienissä matkustajakoneissa tullaan pääsemään pian nollapäästöihin lennon aikaisesti ja merkittäviin kustannussäästöihin. Oven takana olevat pienet matkustajakoneet ovat myös hiljaisia. Niiden ilmaston kannalta järkevä hyödyntäminen edellyttää asutuskeskusten lähellä olevia pieniä lentokenttiä.
MAF pääjärjestäjänä
Päivän avaussanat lausui ympäristöministeriön edustaja Terhi Lehtonen. Hänen jälkeensä estradille astuivat tapahtuman järjestelyvastuussa olleet MAF Finlandin Janne Ropponen ja Suomen Sähkölentokoneyhdistyksen Janne Vasama. ”Jannet” olivat onnistuneet valmisteluissa, ja päivän mittaan osallistujat kuulivat monia ajatuksia herättäviä ja innostavia luentoja sähköisen lentämisen alueelta.
Päivän anti ”tarjoiltiin” englannin kielellä lukuunottamatta konferenssin päättänyttä paneelikeskustelua.
MAF:n osuus oli järjestelyvastuusta pääosassa, mitä on pidettävä rohkeana ”vetona” tämän vuonna 1945 perustetun lähetyslentojärjestön Suomen osastolta.
Monet osanottajista olivat olleet mukana noin vuotta aiemmin järjestetyssä vastaavassa seminaarissa. Joukossa oli mm. useita eläkkeellä olevia Finnairin pitkäaikaisia liikennelentäjiä.
Sähköistyy
2040 mennessä
Ruotsi ja eritoten Länsi-Ruotsin Göteborg oli hyvin edustettuna kahden eri yrityksen muodossa. Maria Fiskerud esitteli NEA:n (Nordic network for electric aviation). Tässä verkostossa on mukana aimo rypäs pohjoismaisia lentoalan yrityksiä SAS:stä Finnairiin ja Finaviasta Swedaviaan ja monia muita. RISE- ruotsalainen tutkimuskeskus on mukana hahmottamassa lentoalan tulevaisuutta keskittyen ainakin tällä hetkellä lyhyen matkan ilmaliikenteeseen eli lennot 0-500 km:iin. Norjan tähtäimessä on, että kaikki lyhyen matkan lennot olisivat sähköisiä vuoteen 2040 mennessä.
Toisen Göteborgissa sijaitsevan yrityksen CEO:n Anders Forslundin matka seminaariin estyi sairastumisen vuoksi, mutta hänen ”varamiehensä” Fredrik Kämpfe esiintyi niin innostavasti ja asiantuntemusta osoittaen, että Heart Aerospace yrityksellä ei ollut syytä huoleen. Yrityksellä on tehdas Göteborgissa, missä Heart ES-19 koneen kehitystyö on täydessä vauhdissa. Ruotsalainen ELISE Electric Aviation in Sweden koostuu useista ruotsalaisyrityksistä ja yliopistoista (mm. Saab ja Uppsala Universitet).
Uusia alueita virkistyskäyttöön
Jyväskylän yliopiston edustajana ”puhtaamman” lentämisen tutkimustyötä esitteli Stefan Baumeister. Hän kiinnitti kuulijoiden huomion akkuteollisuuden kehitystyön edistymisen tärkeyteen matkalla kohden 0-päästöistä lentämistä. Esityksessä tuli myös ilmi, kuinka myös sähköntuoton on oltava peräisin uudistuvista ”lähteistä”, jotta 0 tavoite täyttyisi.
Nesteen Sami Jauhiainen valotti polttoainesaralla tapahtuvaa kehitystyötä ja mahdollisuutta vähentää päästöjä lisäämällä polttoaineisiin uusiutuvia ainesosia fossiilisten sijaan.
Mielenkiintoinen oli myös arkkitehti Olli Hakasen esitys Finnopolis-konseptista, johon hän oli saanut innoitusta Manhatta-projektista New Yorkin kaupungissa. People Flow Master Plan New Yorkissa ja vastaavat ajatukset ovat tuomassa ”uutta väriä” matkailuun. Hakasen esityksen mielenkiintoinen anti oli muutoksien kuljetussysteemeissä tuoma maa-alue, joka vapautuu virkistyskäyttöön uusien metodien mahdollistamana.
Samuel Saresvirta
|
|
|
|
|
|
