Runsas osanottajajoukko oli kokoontunut kirjastotalo Oodiin kuulemaan luentoja puhtaammasta tulevaisuudesta ilmaliikenteessä. Ennakkoluuloton ja rohkea veto MAF:lta.

Oodin ikkunasta avautui esteetön näkymä eduskuntatalolle, missä suuri nuorisojoukko oli osoittamassa mieltään ilmaston saastumista vastaan. Totesimme olevamme oikealla asialla näissä ”ilmastotalkoissa”.

Janne Ropposen (MAF Finland) sekä Helsingin kaupungin edustajan toivotettua yleisön tervetulleeksi oli vuorossa Helsingin Sähkölentokoneyhdistyksen edustajan Janne Vasaman esitys. Jo tässä vaiheessa alkoi kuulijoille valjeta sähköisen lentämisen kehitystyön nopea eteneminen.

Tassilo Wanner esitteli täysin sähköistä Lilium-konetta, ja yleisöllä oli tilaisuus videolta nähdä koneen ensilennon onnistumista. Heidän VTOL jet (vertical take-off and landing) koneensa on 5:lle matkustajalle ja koneen huippunopeus on 300 km/h ja lentomatka (range) 300 km. Koneessa on 36 moottoria ja siivet koostuvat useista osista, ja nousussa moottorit käännetään osoittamaan alaspäin ja kone nousee suoraan ylöspäin. Jokainen moottori on suojattu yksikkö, joten yhden moottorin ongelmat eivät vahingoita muita moottoreita.

Jaakko Schildt Finnairista kertoi, kuinka yhtiön panostukset uuden konekannan hankinnoissa (mm. Airbus 350) ovat tuoneet noin 25 prosentin vähennyksen hiilidioksiidipäästöissä. Myös Airbus 320 koneiden kohdalla jatkuu kehitystyö kohden pienempiä päästölukemia.
Biopolttoaineet ovat myös tulossa käyttöön enentyvästi, saatavuuden ja hinnan suhteen vain toivotaan kehitystä parempaan suuntaan.

Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki valotti päästöjen vähentämisen mahdollisuudesta lentokenttien kohdalla järkevien toimenpiteiden avulla kuten koneiden rullausmatkat ja paikoitukset.

Maarten Frijling esitteli Siemens AG:n ja Diamond Aircraft Industries yhtiön kehittelemää monimoottorista hybrid-sähkölentokonetta.

Myös eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus oli paikalla edustajineen ja kertoi, kuinka yhtiössä on jo pitkään ollut käynnissä kehitystyö sähköisen lentämisen kohdalla (Vahana -projektia viedään eteenpäin Kalifornian Silicon Valleyssä). Oli mielenkiintoista havaita hänen esityksessään, kuinka valtavasti polttoaineenkulutus ja päästöt ovat vähentyneet lentoliikenteen alkuajoista tähän päivään per matkustaja km.

Päivän päätteeksi järjestetyssä paneelissa tuli myös esille, kuinka lentoliikenteen kannalta Malmin lentokentän säilyminen pienlentokoneiden käyttöön olisi toivottavaa monestakin syystä (Helsinki-Vantaan kentän ruuhkaisuus ja kasvu/turvallisuustekijät).

Päivän aikana MAF julkaisi Move Again Friend/Liikutaan taas yhdessä -aloitteen liikunnan lisäämiseksi ja poistamaan yksinäisyyttä. Saimme myös laittaa idean toimimaan kiertämällä Oodin eri kerroksissa oppaan johdolla.

Entäpä tieliikenne?
Maaliskuun puolivälissä järjestetty seminaari: ”Kaikki liikkeessä 2035” oli kerännyt sankan osanottajajoukon Finlandia-taloon. Seminaarin järjestäjän Traficomin (virasto aloitti toimintansa 1.1.2019) toiminnasta saatiin päivän aikana tietoa ja viraston pääjohtajan Kirsi Karlamaan puheenvuoro valotti vuodenvaihteessa tapahtuneen virastouudistuksen tarpeellisuutta ja hyötyjä.

Liikenne- ja viestintäministeriön Harri Pursiainen toi myös esille huomattavat tuottavuushyödyt uuden järjestelyn myötä. Hän painotti viraston pyrkimystä innovatiivisuuteen ja kertoi saman pyrkimyksen olleen jo edeltäjällä Telehallintokeskuksella, jonka löydöksiä mm Nokia oli.
Aalto-yliopiston Pekka Mattila puhui aiheenaan: ”Ihminen ja voima muuttua”.

F-securen Mikko Hyppönen raotti tietotekniikan haavoittuvuutta ja paljasti Hyppönen’s Law -nimellä kulkevan totuuden, ”jos se on älykäs, se on haavoittuva”. Hänen puheenvuoronsa oli otsikoitu: ”Luottamus täältä ikuisuuteen”. Vaikka osa tietotekniikkaa vähemmän harrastavalle saattoikin mennä yli hilseen ei puheenvuoron jälkeen jäänyt mitään epäilystä siitä, ettei turvallisuuteen omien tietokantojan suhteen kannata olla välinpitämätön.

Myös futuristi Elina Hiltusen puheenvuorossa oli yhtä ja toista vaikeatajuista, mutta mielenkiinnon se herätti. Häneltä on vuonna 2014 ilmestynyt kirja: ”Teknoelämää 2035”, jonka hän on kirjoittanut yhdessä miehensä kanssa.

Kaksi opiskelijaneitosta toi viestin osanottajajoukolle ilmastotalkoiden tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Kaunialaistytöt olivat innostuneet muiden luokkalaistensa kanssa ruotsalaistytön kuuluisuutta saaneen puheenvuoron innoittamina ja samana seminaaripäivänä opiskelijat lakkoilivat laajasti ilmastoasian kiirehtimiseksi.

Samuel Saresvirta