Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Arpa ei langennut Vietnamin sotaan
<empty> Elämän valinnat
<empty> Qatarin moninaiset auttamisroolit maailmalla
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Intiaanisokeri Bolivian lämmöstä


Perheyritys Masajo Oy on tullut tunnetuksi mm. eksoottisen Intiaansisokeri-täysruokosokerin markkinoijana. Mies ravintorikkaiden tuotteiden takana on keväällä ”eläkkeelle” siirtynyt Matti E. Kuosmanen, johon päätimme tutustua hieman tarkemmin.

Matti Kuosmanen kertoo olleensa jo nelivuotiaasta asti kiinnostunut luonnosta ja sieltä löytyvistä ravintoaineista samoin kuin sen tarjoamasta avusta terveydenhoidossa.

Oman maan hoitamista rakastava kasvatusisä Aaro-Ville kasvatti ja mentoroi Matti-poikaa siihen, miten maa antaa terveyttä.

– Ei tarvitse käydä lääkärissä eikä syödä pillereitä, kun hoitaa maata hyvin, niin sieltä tulee alkuaineet, Kuosmanen muistelee lapsuusvuosiensa opetuksia.

Aaro-Ville oli itse hyvä todiste opetuksistaan, sillä vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan läpikäynyt mies oli vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa nukkuessaan pois 96-vuotiaana, Nilsiän toiseksi vanhimpana miehenä.

Käytännön esimerkkinä Kuosmanen kertoo, kuinka kasvatusisä oli noutanut luonnon apteekista, Pisavuoren metsiköstä puunlehtiä, ja hoitanut pojan käteensä saaman haavan ilman tulehduksia ja kipuja.

Maaperän salaisuuksia
Varsinaisen ravitsemusherätyksen Kuosmanen koki vieraillessaan 19-vuotiaana Sveitsissä ja tutustuttuaan Alfred Vogelin työhön. Kiinnostus luonnonmukaiseen ravintoon johtikin aikanaan seitsemän vuoden vapaaehtoistyöhön Boliviaan.

Kasvatusisänsä koulussa oli Matti Kuosmanen oppinut, että suomalainen maaperä on niin ohut, että ellei siihen joka vuosi laiteta orgaanista ainetta – tuhkaa, karjan lantaa tms. – maan elinvoima ei riitä. Amerikkalaisesta yliopistosta hän sai tiedon, että Boliviasta löytyy ns. intiaanien ikimaata, jota ei tarvitse edes lannoittaa.

Nuoret ovat myös olleet aina Matti Kuosmasen sydämellä. Kasvatusisä oli mm. ohjannut päihteettömyyteen. Kuopiossa opiskellessaan Kuosmanen valittiin 18-vuotiaana Kuopion nuorisoneuvostoon, jossa toimiessaan hän ymmärsi, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä valistustyö on.

Näistä lähtökohdista alkoi hahmottua Matti Kuosmasen elämäntyö.

– Maaperä voi antaa ihmisille niin mielellistä kuin ruumiillistakin terveyttä. Toisaalta nuorille on tärkeää, että he eivät saa synteettisiä kemikaaleja elimistöönsä vaan aitoja ravintoaineita.

Vaikka maailman ääriin
1990-luvun alussa syntyi ajatus yhteistyöhankkeesta Andien ja Suomen välillä. Hankkeen oli määrä olla humanitäärinen ja sosiaalinen, ja sen oli tarkoitus tukea tieteellis-teknis-taloudellisesti Andien arvokasta kulttuuria. Intiaanit olivat myös toivoneet saavansa vaihtoehtoja kokapensaan viljelylle.

Suomen Ulkoministeriö oli halukas lähteä rahoittamaan vähintään 2-3 miljoonan markan yhteistyöhanketta Boliviaan, mutta rahoituksen saajan tulisi vastata puolen miljoonan osuudesta.

– Kun mietimme asiaa perheen kesken, ymmärsimme valtion rahojen olevan veronmaksajien rahoja, eikä velkaa kannattanut ottaa, sillä lama teki tuloaan. Eihän Vogelkaan mennyt aikanaan intiaanien keskuuteen hienon projektikansion kanssa, vaan avoimella ja nöyrällä mielellä, muistelee Kuosmanen. – Katsoimme, että oli parempi olla paikan päällä ja toimia omasta halusta ilman suuria lainoja.

Matti Kuosmanen matkusti heinäkuussa 1992 aluksi yksinään Boliviaan, Santa Cruzin lääniin viideksi kuukaudeksi järjestelemään asioita ja oppimaan paikallista kieltä. Marraskuussa hän palasi Suomeen, ja Kuosmaset päättivät muuttaa Boliviaan seitsemän lapsensa kanssa.

– Vaimoni sanoi naimisiin mennessään, että hän on valmis lähtemään kanssani vaikka maailman ääriin, Matti Kuosmanen muistelee naureskellen.

Kuosmaset laittoivat kotinsa myyntiin ja ostivat lentoliput Boliviaan.

– Pankinjohtaja huolestui, kuinka asunnon myynti onnistuisi laman keskellä, mutta me uskoimme siihen, koska olimme saaneet hankkeellemme vahvistuksen rukouksissamme, Matti Kuosmanen kertoo.

Lopulta asuntokaupat syntyivät lähtöä edeltävänä päivänä pankissa aukioloajan viimeisellä tunnilla…

Maa antaa voimaa
Kuosmanen kertoo suunnitelleensa Boliviassa paikallisen maatalouden tutkimuskeskuksen johtajan kanssa tulevaa toimintaa. Ensimmäisiä toimenpiteitä oli pienen osuustoimintatilan hankkiminen.

Paikalliset osuuskuntatilat olivat 50-500 hehtaarin kokoisia, ja niissä pystyttiin mekaanisesti kontrolloimaan rikkaruohoja. Tuhansien hehtaarien suurtiloilla puolestaan käytettiin myrkkyruiskutuksia.

– Tämä sai minut vakuuttuneeksi osuustoiminnan tarpeellisuudesta. EU:n asiantuntija, johon tutustuin Boliviassa, kertoi tutkineensa seitsemän vuotta inkojen viljelymenetelmiä ja todenneensa inkojen pystyvän tuottamaan kolminkertaisesti ruokaa kolminkertaiselle väestömäärälle.

Inkat lannoittivat maaperäänsä mm. linnun lannalla, ja istuttivat puita korkeille paikoille säilyttämään mikroilmastoa. Tämä sopi yksiin jo kasvatusisä Aaro-Villen opetuksien kanssa. Maahan piti laittaa orgaanista ainetta elinvoiman säilyttämiseksi.

– Kerrotaanhan Raamatussakin, kuinka maa antoi ihmisille voimansa, Kuosmanen huomauttaa.

Sotien seurauksena myös kemian teollisuus on kehittynyt. Kerrotaan, että maailmansotien jälkeen sotiville osapuolille jäi käyttämättömäksi sotateollisuuteen kehitettyjä kemikaaleja, joita alettiin hyödyntää rauhan tullen mm. maataloudessa.

Vaikka sadot kasvoivat aluksi, vähitellen vesiliukoiset kemikaalit alkoivat liuottaa maaperästä tarpeellisia alkuaineita, mikä johti pikku hiljaa maaperän köyhtymiseen ja satojen romahtamiseen.

– Tämä johti myös siihen, että päädyttiin yleiseen doktriiniin, ettei ihminen edes tarvitse kuin12-14 alkuainetta pysyäkseen terveenä, vaikka niitä alun perin oli yli 60 maaperässä, Matti Kuosmanen kertoo.

Ilmastokasvi
Okinawan saarella todettiin 1400-luvulla kolmen kuningaskunnan yhdistyttyä, ettei uusien sotalaitteiden rakentaminen kannata, koska se vain ruokkii vihollisen hyökkäyshaluja. Niinpä Okinawalla päätettiin ryhtyä noudattamaan ns. hyvän tahdon diplomatiaa uusien sotien välttämiseksi.

Kun rauhaa oli kestänyt runsaat sata vuotta, saarelta purjehti ryhmä tutkijoita Kiinaan kehittämään diplomatiaa ja ns. rauhan ruokaa, joka herättää hyvää mieltä. Tutkimusten mukaan kemialliset yhdisteet aiheuttavat herkemmin aggressiivista käytöstä, mutta ravintorikas ravinto tyynnyttää mieltä.

Okinawalla oli ollut vanhan ajan sokeriruokokulttuuria jo vähintään 1000 vuotta.

Vastaavasti Andien rinteillä intiaanit ovat viljelleet mustaa alkuperäissokeria.

Tuon sokeriruokon kasvattaminen vie kuusi vuotta ja satoa saadaan puolentoista vuoden välein. Kasvi juurtuu nykyisiä sokerilajikkeita syvemmälle ja kestää hyvin erilaisia luonnonilmiöitä kuten taifuuneja yms. Koska sitä ei ole jalostettu, se myös kasvaa lyhyempänä kestäen tästäkin syystä myrskyjä.

– Tällainen vanhan ajan sokeriruoko on myös tärkeä ilmastokasvi, sillä tutkimusten mukaan yksi hehtaari sokeriruokopeltoa vastaa 3-4 hehtaaria sademetsää, Kuosmanen lisää. – Se kuluttaa CO2 3-4 kertaa enemmän kuin sademetsät.

Yhteistyön hedelmiä
Okinawan saarella kuoli sodan aikana yli 200 000 ihmistä ja muutenkin tuho oli mittava. Bolivian presidentti lahjoitti 1950-luvulla japanilaisille Okinawan saaren kokoisen alueen, noin 100 km2, josta syystä Santa Cruzin ravintorikkaalle viljelyalueelle on muuttanut japanilaisia vuosien saatossa.

Boliviassa toimii tänä päivänä myös japanilainen tutkimuslaitos, joka pyrkii hyödyntämään intiaanien viljelytietoutta. Boliviassa puolestaan voidaan hyödyntää Okinawassa tehtyä kehitystyötä, jolla on mm. parannettu täysruokosokerin laatua.

– Markkinoillahan on lukuisia ns. intiaanisokerimerkkejä, mutta meidän tekemiemme tutkimusten mukaan ne sisältävät vain puolet alkuperäisen Intiaanisokeri-täysruokosokerin alkuainemääristä, kertoo Matti Kuosmanen. – Toisaalta on muistettava, että Intiaanisokeri-täysruokosokerin tuotanto on tuhat kertaa hitaampaa kuin tavallisen sokerin tehotuotanto.

Masajo on tarjonnut mm. koeasemansa palveluja japanilais-bolivialaiselle yhteistyökuviolle.

Kuosmaset asuivat Boliviassa 1993-1999, jona aikana tietous paikallisista luonnontuotteista ja niiden ravintoarvoista syveni entisestään.

Kun perhe palasi koti-Suomeen, yhteistyö Andien ja Suomen välillä vahvistui. Kuosmaset perustivat yrityksen, joka työllistää Andien asukkaita tuomalla Suomeen Bolivialle tärkeitä luonnontuotteita, Ruususuola -kristallisuolaa ja Intiaanisokeri -täysruokosokeria.

– Sen sijaan, että olisimme pelkkä maahantuoja, meillä on Boliviassa myös tytäryhtiö, joka pitää huolta laadusta, työntekijöiden oloista ja oikeudenmukaisesta palkasta, tarkentaa Matti Kuosmanen.

Kimmo Janas

Yhteistyössä
CMN

aitoavioliitto