Maailmankaikkeuden monimutkaisin rakenne Ihmisen aivot ovat osoittautuneet monimutkaisemmiksi kuin kaikki maailman tietokoneet, tietoverkot ja päätelaitteet yhteensä. Ihmisaivojen suunnittelu ja rakentaminen on vaatinut käsittämätöntä nerokkuutta. Vaatimuksena on ollut tehdä muovautuva tietojenkäsittelylaite, joka pystyy aistimaan fotonivirran värikuvana, ääniaallot Bachin musiikkina, jääpuikon kylmänä, saunan kuumana jne... Laitteen täytyy toimia kaurapuurolla moitteettomasti ilman huoltoa jopa sata vuotta. Sen rakennuspiirustukset on mahdutettava muutamaan molekyyliketjuun, joka pystyy kopioimaan itsensä. Tämän tietojenkäsittelyjärjestelmän on pystyttävä lisäksi muovautumaan joka hetki ja oppimaan muun muassa uusia kieliä ja ohjaamaan satojen lihasten yhteistoimintaa vaikkapa tenniksen pelaamiseen tai Beethovenin kuutamosonaatin soittamiseen. Hermoverkkoja tarkastellen Yhden ihmisen aivoissa on enemmän suunnitelmallisesti järjestettyjä rakenteita kuin koko maapallon ulkopuolisessa fyysisessä maailmankaikkeudessa. Professori Stephen Smithin tutkijaryhmä Stanfordin yliopistosta on onnistunut selvittämään aivojen tietoverkon hämmästyttävän monimutkaista rakennetta. Ihmisaivot rakentuvat 200 000 miljoonasta solusta. Ne liittyvät toisiinsa sadoilla miljoonilla yhteyksillä, joita kutsutaan synapseiksi. Sähköiset viestit kulkevat aivoissa näiden synapsien välityksellä aivosolusta toiseen. Yksi aivosolu voi olla näin kytketty jopa 200 000 soluun. Koska synapsit ovat aivoissa pakkautuneet hyvin lähelle toisiaan, on ollut vaikeaa tutkia tätä monimutkaista hermoverkkoa, joka tekee ajattelun, aistimisen ja liikkumisen mahdolliseksi. Uusilla kuvantamistekniikoilla on nyt ensimmäistä kertaa päästy tarkastelemaan aivojen hermoverkkoa. Synapsimäärä vaihtelee Yksi synapsi on läpimitaltaan alle tuhannesosamillimetrin kokoinen. Synapsin ja siihen kytkeytyvän solun välissä on pieni rako. Synapsista ruiskutetaan kemikaalia tähän rakoon ja tämä välittäjäaine aikaansaa sähköisen tapahtuman siihen raon toisella puolella kytkeytyvässä solussa. Erilaisia synapsityyppejä tunnetaan tusinan verran, sen mukaan mitä kemikaalia ne ruiskuttavat. Synapsien määrä aivoissa vaihtelee. Eräiden vaikutus kestää millisekunteja, toisten kuukausia tai jopa vuosia, välittäjäaineesta riippuen. Sikiöaikana ja ensimmäisten elinvuosien aikana niitä syntyy lisää miljoonittain joka tunti, niitä muokataan elämän aikana, käyttämättömiä poistetaan ja synapsien määrä vähenee vanhetessa. Ihmisen väitetyillä ”sukulaisilla", simpansseilla, vastaavaa muovautumista elämän alussa ei juurikaan tapahdu. Pelkästään ihmisen aivokuorella on 125 miljoonaa miljoonaa synapsia eli yhtä paljon kuin tähtiä tuhannessaviidessäsadassa linnunradan tyyppisessä galaksissa. Uskomatonta monimutkaisuutta Nyt tiedemiehet ovat ensimmäistä kertaa päässeet laskemaan synapsien määriä ja tutkimaan tarkemmin niiden rakennetta. Uusi tekniikka on mahdollistanut hermoverkon kolmiulotteisen tutkimuksen, hieman samaan tapaan kuin avaruusmatkailija olisi matkannut galaksissa. Tutkijat totesivat, että aivojen monimutkaisuus osoittautui lähes uskomattomaksi. ”Yksi synapsi muistuttaa mikroprosessoria, joka sisältää muistivaraston ja tietojenkäsittelylaitteiston. Yhdessä synapsissa voi olla 1000 nanokokoista molekyylikytkintä. Yhden ihmisen aivoissa on enemmän tällaisia kytkimiä kuin kaikissa maailman tietokoneissa, päätelaitteissa ja internet-verkoissa yhteensä”, totesi professori Stephen Smith. Sähkömiehellä kiire Jos sähkömies saisi tehtäväkseen asentaa aivosi eli yhdistää niiden 200 miljardia solua sadoilla biljoonilla johdoilla ja mikroprosessoreilla toisiinsa tehden yhden liitännän sekunnissa ja työskennellen 24 tuntia vuorokaudessa, kuluisi häneltä aivojesi asentamiseen 64 miljoonaa vuotta. Jos mikroprosessorit täytyisi vielä rakentaa tämän lisäksi, aikaa kuluisi 64 miljardia vuotta. Kuka on tämän asennustyön tehnyt? Vastaus on psalmissa 139, jakeessa 13: ”Sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa”. Tämä on uskottavampi selitys aivojen olemassaololle kuin Helsingin Sanomien tiedepalstalla (28.12.2010) esitetty darwinistin näkemys, jonka mukaan aivot kehittyivät sen takia, että ihminen oppi kypsentämään lihaa ravinnokseen! Tarkempaa tietoa ihmiskehon ihmeistä löytyy Pekka Reinikaisen uudesta englanninkielisestä kirjasta ’The Image of God’ osoitteesta: pekka.reinikainen@fimnet.fi. Pekka Reinikainen