Keinuen keskivartaloa kehittämään Vaikka perinteisesti pirtin nurkassa ollut keinutuoli kuului talon isännälle, keinutuoli mielletään nykyään hyvin usein naisten kalusteena; olipa sitten kyseessä vastasyntyneen lapsen imetys keinutuolissa tai ikäneidon tv-uutisten katselu kissa sylissä. Ajanhenki on hyvin vintage-painotteinen; suosittuja ovat niin pappamopot, Reino-tossut kuin Jopo-pyörätkin. Eimi Kaluste Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tuukkanen uskoo keinutuolipuolellakin olevan vielä paljon kehittymismahdollisuuksia. Hän toivoisi keinutuoleja näkyvän enemmän myös julkisissa tiloissa, saattaisi budjettisopukin löytyvän helpommin, kun neuvottelut käytäisiin keinuen… Suomessa toimii puolenkymmentä keinutuolivalmistajaa. Kuvaavaa alan koolle on, että vajaan miljoonan euron liikevaihtoa Padasjoella pyörittävä Eimi Kaluste Oy hallitsee maamme keinutuolimarkkinoita runsaan 50 prosentin markkinaosuudella. Keinutuolikulttuuri – Varsinaisia keinutuoleja ei Suomeen tuoda, eikä itse asiassa kilpailua käydäkään keinutuolien välillä, vaan me kilpailemme pikemminkin keinuvien istuimien kanssa, Hannu Tuukkanen painottaa. Vientiä on pienessä määrin ollut vuosien mittaan, mutta suuremmassa mittakaavassa se on Tuukkasen arvion mukaan hankalaa, koska muualla ei ole samanlaista keinutuolikulttuuria kuin Suomessa. Tarkkaa tietoa keinutuolin alkuperämaasta ei ole, mutta Tuukkanen muistelee Bostonissa aloitetun ensimmäisenä keinutuolien teollinen valmistus 1800-luvulla. Suomen vahva keinutuolikulttuuri selittyy osittain varmaan sillä, että meillä on säilynyt keinutuolien valmistus. Esimerkiksi Ruotsissa valmistus on lähes kokonaan loppunut, mikä näkyy välittömästi myös keinutuolien menekkinä. Keinutuoli liikuntavälineenä Hannu Tuukkanen kertoo istuskelleensa 2000 -luvun alussa pitkän tovin mietiskellen jotakin jousikeinun tuotannossa olevaa ongelmaa. – Istuin siinä varmasti pari tuntia jousikeinussa kunnes tajusin, että vaikka istuin täysin staattisesti paikallani, puristin tietyssä rytmissä vatsalihaksiani ja keinu keinui. En muista, ratkesi se alkuperäinen ongelma, mutta tämä oivallus lähti viemään. Samaan aikaan Eimi Kaluste oli mukana Vierumäen opistolla tehtävässä kuntoprojektissa. – Kerroin havainnostani intopiukeena eräälle kunto-ohjaajalle, jolla vielä sattui olemaan kotonaan meidän jousikeinumme. No hän palasi asiaan kuukauden kuluttua innoissaan, että se toimii, Tuukkanen muistelee naureskellen. Seuraava askel oli yhteydenotto fysioterapeutteja kouluttavaan ammattikorkeakouluun Lahdessa. – Varmaankin kolmas tai neljäs henkilö, jolle minut ohjattiin oli Ilkka Väänänen. Tunsin puhelimessa, kuinka hän pidätteli nauruaan kuullessaan ideani keinutuolista kuntovälineenä, mutta hän kuitenkin innostui projektista, Tuukkanen kertoo. Kesti kuitenkin vielä tovin, ennen kuin oppilaitoksen johtohenkilöt saatiin hankkeen taakse, mutta viimein Eimi Kaluste sai toimittaa 20 jousikeinua oppilaitokseen testejä varten. Koehenkilöille asennettiin vatsaan, selkään sekä etu- ja takareisiin anturit, joissa näkyi lihasten jännittyminen sähköpulssina. Testituloksia esiteltiin Habitare-messuilla vuonna 2001. Keinutuolijumppaa Kaunialan sotavammasairaalassa kehitellyt terapeutti Marju Huuhtanen näki lehdistötiedotteen ja ehdotti yhteistyötä Hannu Tuukkaselle. Tällä hetkellä Kaunialassa on jo 75 Eimin keinutuolia sotaveteraanien kuntoutuksessa. Myös Kaunialan silloinen tutkimuspäällikkö Kristiina Niemelä innostui aiheesta ja jopa väitteli vuonna 2011 liikuntalääketieteen tohtoriksi yhtenä tutkimusalueenaan juuri keinutuolijumppa. Arvomaailmaa esille elämällä Hannu Tuukkanen kertoo tulleensa uskoon rukoillessaan äitinsä kanssa 9-vuotiaana ja olleensa vapaakirkon piirissä koko elämänsä. Tänä päivänä hän istuu mm. Päivä Oy:n hallituksessa. Hengelliseksi kodikseen Tuukkanen mainitsee Lahden vapaaseurakunnan, jonka ylläpitämän kristillisen päiväkodin puheenjohtajana hän myös toimii. Muutaman vuoden hän on myös vetänyt seurakuntansa partiotoimintaa. – Koen nämä tehtävät erittäin tärkeiksi, sillä lapset tarvitsevat tänä päivänä yhä enemmän isän mallia, Hannu Tuukkanen toteaa. Paras tapa tuoda arvomaailmaa esille on hänen mielestään elää sitä. – Kun olet rehellisesti sitä, mitä olet, etkä yritä esittää mitään muuta, sitä kunnioitetaan. Toisaalta jos puheet ja toiminta ovat ristiriidassa, syntyy ongelmia. Ajatus maailman valona olemisesta on hänen mielestään enemmän olemista kuin puhumista. Tietenkin meitä muistutetaan myös olemaan aina valmiina kertomaan toivon perustasta. – Haluaisin, että uskoni näkyisi minusta ja elämästäni. Miten suhtaudun toisiin ihmisiin. Eli miten ihmiset kokevat minut ilman sen kummempaa julistamista. Näkyykö se sitten aina, on tietenkin eri asia, hän hymähtää. Viisautta ylhäältä Yksi selkeä esimerkki sisäisestä rauhasta on Tuukkasen kertoman mukaan se, ettei hän hermostu kovinkaan helposti ongelmatilanteissa tehtaalla. – Yksi varma hengen hedelmä on, että olen saanut lehmän hermot. Olen pitkäpinnainen ja yleensä hyvällä mielellä. Elämäni perusasiat ovat kohdallaan; kun herään aamulla, mihinkään ei satu, ruokaa on ollut joka aamu pöydässä ja vieressä on oma vaimo. Suihkusta tulee lämmintä vettä, katto ei vuoda, sisällä on lämmin, auto lähtee käyntiin ja on työpaikka, johon lähteä aamuisin. Minulla on hyvä perhe, vaimo ja ihanat lapset. Ei se business toki aina herkkua ole, ja varmaan muitakin murheita on, mutta perusasiat ovat kohdallaan, hän luettelee. Onnellisuus tulee Hannu Tuukkasen mukaan siitä, että perusta on kunnossa, synnit on annettu anteeksi ja ollaan matkalla taivaaseen. On määrätty varmuus, joten ei tarvitse murehtia kohtaloaan. – Taivaaseen pääsy ei ole kiinni Raamatun lukemisestani tai rukouselämästä, vaan kyse on yksinomaan armosta. Tietenkin yritysjohtajana pyydän Jumalalta jatkuvasti viisautta ja ymmärrystä tehdä oikeita ratkaisuja niin päivittäisrutiineissa kuin isommissakin asioissa, hän tilittää. Kimmo Janas