| |
|
Ikimuistoinen gospelrakkauden ilta |


Heti konsertin alkutahdeista lähtien oli selvää, että Jumalalla oli jotain erikoista varattuna tuolle illalle. Jeesus näyttäytyy missä tahansa, missä on avoin ovi, ja olen varma, etteivät lipun Finlandiataloon ostaneet olleet koskaan aikaisemmin nähneet niin suurta gospel-joukkoa.
Konsertin lämmittelijöinä toimivat mm. Ida Bois sekä Olli Helenius bändeineen. Juuri näin konsertti tulisikin aloittaa! Toivottavasti he jonakin päivänä voivat pitää oman täyspitkän konsertin yksinään.
Vanhana artistina olen todella innoissani näistä nuorenpolven suomalaisista gospelartisteista. Suomalainen gospel on selvästi nousemassa, eivätkä nämä ihmiset häpeä Jumalan sanaa!
Väliajan jälkeen oli ilmassa jo selvää jännittynyttä odotuksen henkeä. Kaikki istuivat tuoleillaan valmiina illan new yorkilaisvierasta varten, The Harlem Gospel Choiria varten.
Oletko koskaan nähnyt dynamiitin räjähtävän? Minäpä kerron, että juuri se tapahtui Finlandiatalossa, kun nämä tuliset vokalistit astuivat lavalle! Finlandiatalossa koetetaan varmaan vieläkin korjata seiniä, sillä tuo kuoro New Yorkista todella räjäytti katon paikoiltaan ja korotti Jeesuksen nimeä ensitahdeista alkaen.
Heidän kuulemisensa vei minut takaisin gospelmusiikin juurille, kirjaimellisesti. Monet kysyivät minulta, että onko normaalia, että musta kuoro laulaa niin voimallisesti, enkä minä voinut kuin myöntää sen todeksi.
Jokaisella mustalla seurakunnalla on tuollainen kuoro. Sillä tavalla me aloitamme jumalanpalveluksemme. Meillä on Amerikassa monia eri tyylejä laulaa hengellistä musiikkia. Mutta tosiasia on, että nykyisinä aikoina musiikilla ei ole enää väriä. Kaikki on kiinni ympäristöstä.
Esimerkiksi Hanna-Maria Helenius ja Jonnu Heikkilä (joka lauloi myös gospellegenda Andraé Crouchin taustalla) pystyivät kivutta laulamaan tämän kuoron kanssa.
The Harlem Gospel Choir todella vavisutti Finlandiataloa laittaen ilon ja rytmin loppuunmyydyn yleisön sydämeen.
Olen ollut viimeisten 30 vuoden aikana lukuisissa konserteissa Suomessa, mutta en ole koskaan aikaisemmin nähnyt yleisön tanssivan paikoillaan, juoksevan ylös-alas käytäviä pitkin tai jopa juoksemaan lavalle (kuoron johtajan pyynnöstä) tanssimaan kuoron kanssa konsertin päättäneen Oh Happy Day –kappaleen tahdissa.
Tuo kappale kesti varmasti vähintään 40 minuuttia ellei pitempäänkin! Mitä enemmän me lauloimme yhdessä korottaen Jeesuksen nimeä, sitä enemmän tuntui voitelua laskeutuvan yllemme…
Usein kuoroissa on yksi tai kaksi sooloina kantavaa ääntä. Mutta tässä kuorossa, jokainen yksittäinen laulaja oli inhimillinen dynamiittipötkö. Ja kun tuli aika jonkun heistä laulaa soolona, no… Kukaan yleisöstä ei voinut istua paikoillaan. Koko katsomo sähköistyi.
Sanon tämän, koska näin heidän laulavan siitä, mihin uskovat. He eivät olleet lavalla esiintymässä tai viihdyttämässä yleisöä. He olivat siellä kunnioittamassa Jeesuksen nimeä. He lauloivat itse asiassa Hänelle. Ja Hän puolestaan vuodatti voitelun meidän kaikkien ylle sinä iltana… Jopa soundcheckin aikana ennen varsinaista konserttia kuoro oli täynnä elämää. Me lehdistön edustajat pääsimme maistelemaan hieman ennakkoon ennen ovien avautumista.
Kun haastattelin kahta kuoron johtajaa näyttämön takana, he puhuivat muista kuorolaisista perheenä eivätkä vain ihmisinä, joiden kanssa esiintyvät. Heillä oli hauskaa yhdessä ja saatoin havaita heidän välisen rakkauden jo soundcheckissä. Jotkut kuorot kokoontuvat harrastusmielessä, mutta eivät nämä tulipallot! Heillä on tehtävä kertoa maailmalle, että Jeesus elää – niin laulujen kuin henkilökohtaisten todistustenkin välityksellä.
Yleisö näki tuon rakkauden, Jeesuksen rakkauden loistavan heistä. Kun puhuin alussa gospelrakkauden illasta, sitä se juuri oli paremman termin puutteessa. Kun Jeesus astuu rakennukseen, Hän on rakkaus, ja The Harlem Gospel Choir toi meidän Hänen jalkainsa juureen ylistäen yhtä ja ainutta elävää Jumalaa.
Kuoro lauloi monia klassikkokappaleita niin takavuosilta kuin nykypäivästäkin. Esimerkiksi ”Love Train” The O’Jaysien levytys vuodelta 1973. Toinen mahtava kappale oli kotikaupunkini Dallasin pastorilta, Kirk Frankliniltä, joka on myynyt moninkertaista platinaa cd:llään. Kuoro lauloi hänen uudemmasta tuotannostaan kappaleen ”Smile”. Laulussahan todetaan: ”Näytät niin paljon paremmalta, kun hymyilet”. Kuoron repertuaari on mykistävä, ja he tulkitsevat kaikki laulut omalla upealla tyylillään. Mahtavaa.
Tajusin vasta tuolla konsertissa, kuinka paljon olinkaan kaivannut tuon kaltaista ylistystä. Ilmassa oli vapauden tunnetta, kun Pyhä Henki liikkui ja svengasi salissa. Kovimmankin sydämen oli pakko sulaa konsertissa. Oli pakko nousta ylös ylistämään Jumalaa muun yleisön mukana. Paikallaan ei yksinkertaisesti voinut olla!
Kuoron manageri Anne Bailey, johon olin yhteydessä jo ennen kuin kuoro lähti New Yorkista, todella tiesi mitä artistien managerointi on. Kuoroa ei päässyt haastattelemaan, ennen kuin hän antoi siihen luvan! Mutta tietenkin, kun ottaa huomioon, kuinka monta laulajaa kuorossa on ja kuinka ihmeellisellä tavalla he käyttävät ääniään, on ymmärrettävää, että heidän on myös levättävä voidakseen antaa 200 % Isän kunniaksi. Minun mielestäni he antoivat enemmän kuin 400 %.
Tämä maailmankuulu, Grammy –palkituista artisteista koostuva kuoro on esiintynyt niin hengellisille kuin maallisillekin yleisöille. Se on esiintynyt kuninkaallisille, presidentti Obamalle, kahdelle paaville. Se on esiintynyt yhdessä Michael Jacksonin, Elton Johnin, Diana Rossin, U2:n, Josh Grobanin, Lisa Marie Presleyn ym. kanssa. Muta kun istuin haastattelemassa kuoron johtajia, he olivat kuin vanhoja ystäviä. He olivat nöyriä, mikä on valitettavasti harvinaista jopa kristillisen musiikin alueella tänä päivänä. Minusta oli virkistävää havaita heidän haluavan antaa kaiken kunnian Jumalalle.
Vielä kerran kiitokset Samaria yhdistyksen johtajalle Ismo Valkoniemelle tämän tapahtuman järjestämisestä. Toivon Suomesta löytyvän vuonna 2014 lisää vastaavanlaisia miehiä ja naisia, jotka lähtevät mukaan samanlaisiin hankkeisiin.
Tämä kuoro ainakin teki selväksi koko maailmalle, että Jeesus elää niiden keskellä, jotka häpeämättömästi ylistävät Hänen nimeään. Hän on varmasti tyytyväinen The Harlem Gospel Choiriin!.
Christian-Charles de Plicque
|
|
|

|
|
|