Pohjois-Euroopan suurin venealan tapahtuma, Helsingin kansainväliset venemessut koki tänä vuonna useita uudistuksia. Messuilla oli entistä enemmän veneitä ja purjevenetarjonta oli huomattavasti aikaisempaa suurempi.

Kymmenen päivää kestäneisiin messuihin tutustui yli 67 500 kävijää, joka oli reilusti yli 10 000 enemmän kuin viime vuonna.

Vene 25 Båt -messujen veneistä noin 85 % oli suomalaisia ja messuilla esiteltiin useita uusia venemalleja. Suomalainen veneteollisuus on kansainvälisesti arvostettua ja suomalaista osaamista pidetään korkeatasoisena.

Tänä vuonna messuilla oli viisi isoa purjevenettä, mm. Nautor ClubSwan 43 ja X-Yachts X4.9 Mk II. Moottoriveneitä oli yli 400, ja esillä oli useita kymmeniä uutuusmalleja.

Positiivinen käänne tulossa
Suomen veneilyn keskeinen mittari on veneiden rekisteröintimäärä, joka kääntyi nousuun finanssikriisin jälkeen vuodesta 2013 alkaen ja oli huipussaan pandemiavuonna 2021. Vuonna 2024 uusien veneiden rekisteröinnit vähenivät 19,6 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta käytettyjen veneiden kauppa jatkui erittäin vilkkaana.

– Vuosi 2024 oli venealalle vielä hyvin haastava, mutta vuoden vaihteessa Finnboatin jäsenille tehty kysely ennustaa kuitenkin jo käännettä, kertoi Venealan Keskusliitto Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo. Hänen mukaansa kuluttajien varovaisuus ja heikko ostovoima on näkynyt erityisesti suosituimman veneluokan eli pienehköjen perämoottoriveneiden myynnissä, mutta ostovoiman palautuminen korjaa vähitellen tilannetta.

– Suomessa veneily on lähes koko kansan harrastus ja pieneten ja keskikokoisten perämoottoreiden kysynnän palautuminen riippuu kuluttajien ostovoimasta ja luottamuksesta omaan talouteen. Kuluttajien ostovoiman palautuminen Suomessa ja lähimarkkinoilla lähti korjaantumaan viime vuoden toisella puoliskolla, mutta on ollut selvästi ennakoitua hitaampaa, Pajusalo lisää.

Yli 90 % Suomessa myytävistä uusista veneistä on pituudeltaan korkeintaan 7 metriä. Alle seitsenmetrisiä uusia veneitä rekisteröitiin viime vuonna 1161 kappaletta, yli kymmenmetrisiä 41 kappaletta.

Suosi suomalaista
Suomalaiset luottavat tuttuihin kotimaisiin merkkeihin, ja moottoriveneiden ensirekisteröintien kymmenen kärki olikin vahvasti kotimaisissa käsissä. Tilastoykkösenä pysyi Buster (350 rekisteröityä venettä) ja toisella sijalla Suvi (184), kolmannelle sijalle nousi Faster (180). Yli sadan kappaleen rekisteröintimääriin ylsivät myös Silver, Yamarin ja Terhi.

Kaikkien vesikulkuneuvojen tilastoykkösenä pysyi edelleen vesijettimerkki Sea-Doo (569 kappaletta).

Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 17 eli yhtä monta kuin edellisvuoden aikana. Suosituin merkki oli ranskalainen Beneteau (4 kpl). Suurin Suomeen rekisteröity uusi purjevene oli 16-metrinen Beneteau Oceanis 51.1. Suomessa valmistettuja purjeveneitä ensirekisteröitiin omavalmisteiden lisäksi yksi, Nautorin Pietarsaaresta vesille laskettu 15-metrinen Swan 48.

Vienti ja tuonti laskivat
Tullitilastojen mukaan Suomen veneviennin arvo laski tammi-marraskuussa 2024 noin 24 % verrattuna edelliseen vuoteen. Veneitä vietiin yli 3000 kappaletta 45 eri maahan. Lukumääräisesti venevienti putosi 39 % ja viennin arvo laski 24 %.

Arvoltaan suurimmaksi vientimaaksi nousi USA, jonne vietiin veneitä 45 miljoonan euron arvosta. Toiseksi suurin vientimaa oli Norja, jonne vietyjen veneiden määrä laski 42 % ja arvo 44 % jääden 32 miljoonaan euroon. Kolmanneksi suurin vientimaa oli Ruotsi, jonne viennin arvo pieneni 58 % ja sinne toimitettiin yli 1200 venettä yhteisarvoltaan 28 miljoonaa euroa.

Purjeveneitä vietiin vuoden ensimmäisten 11 kuukauden aikana yhteensä 42 kappaletta, kaikkiaan 125 miljoonan euron arvosta. Purjeveneissäkin tärkein vientimaa oli USA, seuraavina Caymansaaret, Norja, Ranska ja Saksa.

Merkittävin veneiden tuontimaa oli edelleen Meksiko, josta tuodut 997 vesikulkuneuvoa olivat vesijettejä, joista suurin osa tullattiin EU-alueelle Suomen kautta ja vietiin edelleen muualle Eurooppaan. Tuonti Meksikosta laski 46 %.

Toiseksi tärkein tuontimaa oli Puola, josta tuonti pieneni 34 % 7,8 miljoonaan euroon ja 107 veneeseen. Ruotsista tuotiin 109 venettä yhteisarvoltaan 3,6 miljoonaa euroa. Tuonti Ruotsista pieneni 15 %.

Veneiden kokonaistuonti Suomeen laski viime vuonna 35 %.

Kimmo Janas