Kääntäkää sydämet pakolaisten puoleen Tällä hetkellä pakolaisuus on keskeinen ja tulenarka aihe Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän levottomuuksien vuoksi. Miten meidän kristittyjen tulisi suhtautua pakolaisiin? Euroopan Youth With A Mission -järjestössä työskentelevien Kari ja Maija Tassian sydäntä lähellä ovat jo yli kymmenen vuotta olleet Eurooppaan tulevat pakolaiset, ja he pyrkivätkin mobilisoimaan seurakuntia yhteistyöhön pakolaisten auttamiseksi niin aineellisesti kuin hengellisestikin. Jumalan kutsuun vastaaminen Kokoaikaisessa hengellisessä työssä Tassiat ovat olleet jo 35 vuotta, josta lähetystyön parissa 30 vuotta. – Olimme aluksi viisi vuotta Kansan Raamattuseuran työssä mukana, ja sen jälkeen vastasimme Jumalan jo aikaisemmin esittämään kutsuun lähteä lähetystyöhön, muistelee Kari Tassia. Liikkeelle he lähtivät Lähetysnuorten, nykyisen Missionuorten kanssa. Suomessa saadun koulutuksen jälkeen he muuttivat vuonna 1985 Englantiin tekemään työtä pieneen intialaisseurakuntaan, joka koostui lähinnä entisistä hinduista, sikheista ja muslimeista. Tällä hetkellä he koordinoivat YWAM:n Euroopan pakolaistyön verkostoa sekä Suomesta että Espanjasta käsin. Jumala on selvästi puhunut heille pakolaistyöstä. Nykyinen toiminta on tavallaan paluuta siihen alkuperäiseen näkyyn, joka heillä oli tehdessään työtä intialaisten siirtolaisten parissa. Etniset vähemmistöt laskeutuivat heidän sydämelleen jo Lähetysnuorten evankelioimiskoulutuksen aikana. – Siellä ymmärsimme, että Jumala antaa meille lähetyskentän keskellämme. Se sytytti meidät, että miksi meidän on saatettava tänne tulevat ja varsinkin toisista uskonnoista olevat Jumalan yhteyteen. Meidän kristittyjen pitäisi nähdä vastuumme näistä Eurooppaan tulevista ihmisistä. Jumala on puhunut meille jatkuvasti, kuinka pakolaiset ovat niitä kaikkein hyljeksityimpiä ja kaikkein eniten avun tarpeessa. Eivät he ole samoja kuin 1960-luvulla Eurooppaan tulleet siirtolaiset, toteaa Maija Tassia. – Usein Välimeren alueella järjestettyjen kokousten väliajoilla kävelimme rannoilla, jolloin Jumala nosti rukousten kautta meren yli tulevat pakolaiset sydämellemme. Kristityillä paikka toimia Pakolaiset ovat ihmisiä, jotka on pakotettu lähtemään kotimaastaan sodan jaloista, nälänhädän tai vaikkapa poliittisten syiden takia pysyäkseen hengissä. Tassiat huomauttavat, että pakolaiset ovat kansanosa, joka lähtiessään menettää kotimaansa, he ovat usein menettäneet perheensä, ovat joutuneet katsomaan perheenjäseniensä surmaamista, he ovat usein hyvin syvästi traumatisoituneita. He menettävät mahdollisuuden puhua omaa kieltään, elää omassa kulttuurissaan, syödä omaa ruokaansa jne. He eivät tiedä tulevaisuudestaan mitään tullessaan Eurooppaan. – He tarvitsevat inhimilliset elinolosuhteet, ruokaa, vaatteita, turvaa. Mutta se ei yksin riitä, he tarvitsevat tulevaisuuden ja he tarvitsevat evankeliumia turvakseen. Ja se on sitä, mitä me kristittyinä voimme tarjota, Kari Tassia painottaa. Erilaiset järjestöt kuten YK:n pakolaisapu ja Punainen Risti tekevät hyvää työtä humanitäärisessä avustustyössä ja voivat antaa ensiavun traumahoidossa, mutta se jää kuitenkin usein pinnalliseksi. – Tässä on meillä kristityillä ja seurakunnilla paikka toimia ja jälleenrakentaa elämä palasista. Tuoda toivoa tulevaisuuteen, tarkentaa Maija Tassia. Rukous voi paljon Usein ihmisten ensimmäinen reaktio on, että mitä minä voin tehdä? – Me olemme sanoneet, että voit aloittaa rukoilemalla ja olla ystävä ympärilläsi oleville ihmisille. Siitä se lähtee, toteaa Maija Tassia. – Olen tavannut somalinaisia, jotka ovat olleet kymmenenkin vuotta Suomessa, mutta sanovat, ettei heillä ole suomalaisia ystäviä. Oikeastaan ainoat suomalaiset, jotka ottavat heihin kontaktia, ovat terveyskeskuksen ja sosiaalitoimiston työntekijät. – Erään eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vain 11 prosentilla maahanmuuttajista on työpaikan tai opiskelupaikan ulkopuolisia kantaväestöön kuuluvia ystäviä. Työsarkaa olisi tällä puolella. Mutta monet pelkäävät tai arastelevat ottaa yhteyttä vieraasta kulttuurista tulleisiin, huomauttaa Kari Tassia. Aivan liian usein se, ettei tiedä mitä tehdä, johtaa siihen, ettei tehdä mitään. Rakkaus ei maksa mitään Syyriasta Eurooppaan tulevat muslimit ovat Kari Tassian mukaan erittäin avoimia evankeliumille. Heidän kysymyksensä on, että miksi Allah, jota he ovat palvoneet, antaa muslimiveljien vainota ja tappaa heitä? He eivät halua palvoa tuollaista jumalaa. Ystävyyden ja luottamuksen rakentaminen on Tassioiden mukaan tärkeää. – Aineellinen avustaminen herättääkin usein kysymyksiä, jolloin on hyvä vastata, että teen tätä, koska Jumala rakastaa minua ja haluaa minun osoittavan rakkautta myös muille, Maija Tassia toteaa. Ei siis mitään ristiretkihenkistä pakkokäännytystä, vaan rakkauden osoitusta. Rakkaus ei maksa meille mitään. – Kaikkeen tuskaan ja hätään ei tietenkään löydy vastauksia, vaan meidän täytyy tukeutua Jumalaan ja rukouksen voimaan, hän lisää. – Jumala on puhunut meille hyvin voimakkaasti, että ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Jos me emme voi toimia ilosta käsin, niin mitä me voimme tarjota näille ihmisille – suruako? Yhdessä voimme enemmän Seurakunnissa löytyy ihmisiä, jotka ovat saaneet pakolaiset sydämelleen, mutta usein heitä on vain muutama ja he ovat yksin. Tassioiden mielestä pitäisi saada vaikka kaupunkikohtaista yhteistyötä ja koordinointia, että nämä ihmiset tapaisivat toisensa. Maailman laajasti toimii kansainvälinen kristillisen pakolaistyön verkosto Refugee Highway Partnership, joka pyrkii verkostoimaan eri maissa toimivat pakolaistyössä mukana olevat kristilliset tahot. Verkosto toimii Maailman Evankeelisen Allianssin yhteydessä. Tassiat ovat mukana järjestön johtoryhmässä erityisvastuunaan pakolaistyön esirukoustyö. – Haluamme mobilisoida seurakuntia mukaan tähän työhön. Sen ei tarvitse olla paljoa viikoittain, vaikkapa yhtenä päivänä viikossa, Kari Tassia kertoo. – Me haluamme muistaa Jeesusta, joka sanoi, että te piditte minusta huolta ja annoitte ruokaa. Se on meidän tehtävämme kristittyinä, lisää Maija Tassia. Ei ole meidän tehtävämme arvostella syitä, miksi joku on lähtenyt pakoon omasta kotimaastaan. Tassiat painottavat, ettemme tietenkään saa suhtautua kaikkeen täysin sinisilmäisestikään. He uskovat kuitenkin, että Jumala johdattaa meitä oikeaan suuntaan. – Me emme voi katsoa pakolaisia vain yhtenä suurena laumana, vaan meidän tulee kohdata heidät yksitellen, yksilöinä. Yksi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvaksi, Maija Tassia lausuu. Kimmo Janas