Matti Esko panostaa nykyhetkeen Vuosituhannen alussa koettu loppuun palaminen on onnellisesti selätetty, ja suomalaisten rakastama artisti Matti Esko uhkuu jälleen työintoa ja uskoa huomiseen. Kun aikanaan sovimme Matti Eskonniemen kanssa haastattelusta hänen Järvenpään kodissaan, ilmoitin sivulauseessa käyttäväni kahvini kanssa kermaa. Olin jo ehtinyt unohtaa heittoni seisoessani valkotiilisen omakotitalon pihamaalla. Juuri kun olin soittamassa ovikelloa, ovi lennähti yllättäen auki ja Matti Eskon iloiset kasvot ilmestyivät oviaukkoon: – Kermaa ei sitten ole! Jos joku ei tunne Matti Eskoa, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun Elovena -mainoksen tunnariksi sävelletty 'Rekkamies' alkaa soida, palaset loksahtavat kohdalleen. Oma kiinnostukseni tätä pitkän linjan muusikkoa kohtaan ei kuitenkaan syttynyt tuon vuonna 1986 levytetyn kappaleen ansiosta vaan viime vuonna julkaistujen 'Halleluja' ja 'Luojan luomaa' äänitteiden myötä. Vaikka Matti Esko on levyttänyt jo 32 pitkäsoittoa, kantrilevyä ei ole vielä (!) syntynyt ja 'Luojan luomaakin' oli ensimmäinen hengellinen levy. – Kyllähän minä vuosittain olen pitänyt useitakin kirkkokonsertteja, mutta hengellistä levyä en ole aikaisemmin tehnyt, artistimme selvittää. Arvomaailma kotoa Vaikka takana on pitkä ura keikkamuusikkona ja laulajana, Matti Eskosta ei ole koskaan saanut lukea kohu-uutisia iltapäivälehdistä. Ja mikä ihmeellisintä tänä päivänä, vuonna 1970 solmittu avioliitto Pirjo-vaimon kanssa on kestänyt jo yli 40 vuotta. Tärkeimmäksi syyksi "siistiin elämään" Matti Esko itse arvioi aikanaan saamaansa kotikasvatusta. – Synnyin 65 vuotta sitten kirjapainoalalla toimivaan oululaisperheeseen. Isä ja äiti opettivat sanomaan päivää ja kiitos, hän naurahtaa. – Mutta mikä tärkeintä, he opettivat seisomaan sanojeni takana ja kantamaan vastuun tekemisistäni. Kiertokoulun jälkeen Matti Eskonniemi pääsi juoksupojaksi kirjapainoon ja kouluttautui myöhemmin käsinlatojaksi. Muusikon ura urkeni vuonna 1963, ja lisäpotkua sille antoi Syksyn Sävelessä kolmanneksi tullut 'Tietää saat viimeinkin' iskelmä. Velka pitää miehen tiellä – 1970-luku kului keikoilla, olin koko ajan poissa kotoa, ja tyttäret Anna ja Kaisa kasvoivat varkain. Nämä asiat ovat jääneet sielun syövereihin kaihertamaan, etten ollut katsomassa lasteni kasvamista ja yhtäkkiä huomaan heidän kasvaneen ja lähtevän kotoa maailmalle. Onneksi vaimo piti huolen lapsista – ja miehestä, Matti Esko toteaa. Äidin ja isän sekä kahden sisaruksen kuolemat jättivät myös omat haavansa miehen sydämeen. Läheisten poismenot jäivät myös kunnolla surematta, mikä omalta osaltaan kasvatti salakavalasti taakkaa. – Tietämättäni se kyti siellä sisällä, kasvoi ja kasvoi, eikä ilmoittanut mitään. Pitäisi vaan osata pysähtyä ajoissa, ei ne työt tekemällä lopu, Matti Esko huokaa. 13 vuotta sitten tuli kuitenkin seinä eteen ja täydellinen pysäytys. – Kävin läpi sellaisen myrskyn, että kaikki piti nollata ja lähteä jatkamaan puhtaalta pöydältä, hän muistelee. – Mutta sellaistahan se usein on, että kun lapset ovat pieniä, niskassa ovat asuntovelat ym. ja töitä on painettava. Velka pitää miehen tiellä! – Niissä tilanteissa sitä usein laittoi toiveita tuonne Yläkertaan ja kyseli, että tässäkö tämä minun osuuteni nyt oli. Täytyy myöntää, että liian vähän sitä tulee oltua yhteydessä Jumalaan, kirkossakin tulee käytyä aivan liian harvoin. "Älä anna meidän kulkea harhaan kun aistimme sumenevat. Ota luoksesi sielujen tarhaan kun päivämme hupenevat." Rakkauden kämmenellä – sanat Esa Eloranta Älä jää yksin Suomalainen mies jättäytyy liian usein kriisitilanteessa yksikseen, hautaa ongelmat sisäänsä eikä avaudu edes lähimmille ystävilleen perheenjäsenistä nyt puhumattakaan. Ja surullisista lopputuloksista saamme lukea lehtien lööpeistä viikoittain. Omalla kohdallaan Matti Esko kertoo avun löytyneen vaimon kautta, joka huomasi hälyttävän tilanteen ja pakotti terveyskeskukseen. – Lääkäri totesi suoralta kädeltä, että sinulla on hihat palaneet ja pahasti. Matti Esko tarjoutui omasta tilanteestaan selviydyttyään Mielenterveysseuran kautta vierellä kulkijaksi toisille ahdinkoon joutuneille. – Kyllähän niitä puheluita on myös tullut. Vain itse vastaavaan tilanteeseen joutunut ymmärtää ihmisen hädän, hän toteaa. – Usein helpotukseen ei tarvita kuin muutama sana, jotka on saatava ulos. Tervehtymisen lähtökohta on se, että tajuaa itse, mistä on kyse. Tervehtymisprosessi on kuitenkin pitkä, ja harvempi siitä selviytyy täysin yksinään. Luojan luomaa Hengellinen levy oli pyörinyt jo pitkään mielessä ja sitä oli myös kyselty, mutta tarvittiin kuulemma perusteellinen loppuun palaminen, kunnon "kohhautus", ennen kuin mieli taipui lopullisesti. Vaikka Matti Esko oli tehnyt useita joululevyjä, hengellisen levyn kynnys oli tuntunut aikaisemmin liian korkealta. – Mutta kun nyt lopultakin sain levyn aikaiseksi, täytyy myöntää koko prosessin antaneen erittäin paljon. Samalla olen oppinut elämän puolta, eli eläpä hötkyile, asiat kyllä selviytyvät. "Taas Luojan luomaa mä ihailen suurta ihmettä Mestarin. Taas Luojan suojaa mä rukoilen luona kauneimman alttarin." Luojan luomaa – sanat Heikki Nuutinen Samalla Matti Esko myöntää oppineensa antamaan arvoa elämän perusteille, että niin terveys kuin korvien välikin ovat kunnossa. – Ja vaikka omien lasten kasvuvaiheeseen tuli osallistuttua liian vähän, koetan petrata nyt toisella kierroksella, vaarina. Tästä syystä uusimmalla levyllä yksi koskettavimmista kappaleista onkin Juha Tapanisen "Unimatkalla". – Juha antoi tämän säveltämänsä kappaleen minulle C-kasetilla vuonna 1986, ja kehotti levyttämään sen joskus. Sen aika tuli vasta nyt, kun voin laulaa kappaletta vaarin ominaisuudessa, Matti Esko muistelee. "Nuku vauva, olet tullut kotiin. Me vahditaan sua unimatkalla. Nuku vauva, älä unta pelkää, kun palaat me ollaan vastassa." Unimatkalla – sanat Juha Tapaninen Kimmo Janas