Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> Tavoittamattomien tavoittaja
<empty> 2024 Vainoraportti
<empty> Immanuelin paluu
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

Fredrik Ekholmin Israel -kronikka
Kutsuna Israelin tukeminen


Suomen kristityt ovat pääasiassa olleet Israelia rakastava kansa. Monet kirkot ovat vuosien varrella järjestäneet Israel-kokouksia. On myös erilaisia järjestöjä, kuten ICEJ, joka säännöllisesti järjestää kokouksia sekä puhujia ja näiden avulla Israel-työ nousee esille. Näen kuitenkin vaaran siinä, että seurakunnissa yhä vähemmän tehdään tätä työtä sydämellä ja monelle Israel-työ onkin vierasta.

Minulla on tietoa siitä, mitä naapurimaassamme Ruotsissa tapahtuu. Seurakunnissa tehdään aina vaan vähemmän Israel-työtä. Ruotsin media, poliitikot ja nykyinen hallitus ovat erittäin kriittisiä Israelia kohtaan. Esimerkiksi ulkoministeri Margot Wahlström on erittäin rajusti syyttänyt ja vastustanut Israelia.

Muslimityö
Ruotsissa on n. 1 milj. muslimia, koska viime vuosina määrä on lisääntynyt. Monet seurakunnat tekevät työtä muslimien parissa. Tämä on hyvä asia. Heillekin pitää tarjota evankeliumia sekä sen totuutta ja todellisuutta, ja niinpä monet ovat saaneet uuden elämän.

Tämä työ ei saa kuitenkaan millään tavalla korvata Israel- eikä juutalaistyötä. Pelastus tulee juutalaisista. Työ seurakunnassa ei saa olla joko-tai. Olemmeko arabien tai palestiinalaisten puolella ja näin vältämme kuulemasta kaiken, mikä koskee Israelia? Siinä tapauksessa olemme hakoteillä. Meidän muslimityömme ei saa olla työtä Israelin kustannuksella!

Olen tavannut monia arabeja sekä arabipastoreita, jotka ovat minun ystäviäni. Heidän Raamattuun pohjautuva uskonsa ja rakkaus Jeesukseen on samalla tehnyt heistä Israelin puolesta puhujia. He ymmärtävät juutalaisten ja Israelin kutsun Jumalan omaisuuskansana. He tietävät, että he ovat Jumalan liittolaisia, ja he näkevät juutalaiset kuin omina veljinään tai sisarinaan Kristuksessa. Olihan Jeesuskin juutalainen. Raamatun 66 kirjasta 64 on juutalaisten kirjoittamia.

Tietoisuus juuristamme
Jumalan kansana meidän täytyy olla tietoisia omista juuristamme. Olemme saaneet kaiken juutalaisilta. Kun tiedämme, mistä tulemme, niin ymmärrämme paremmin tulevaisuutta sekä Raamatun profetioita.

”Jos ensimmäinen leipä pyhitetään, on koko leipomus pyhä, ja jos puun juuri on pyhä, ovat myös oksat pyhät. Älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.” Room 11:16-18

Me olemme siis oksastettuja oikeiden oksien joukkoon ja päässeet osallisiksi puun juurinesteestä. Mikä etuoikeus! Kuulumme siis yhteen juutalaisten kanssa. Siinä ovat meidän juuremme. Kuulumme samaan perheeseen. Normaalisti terveessä perheessä perheenjäsenet tukevat, rakastavat ja puolustavat toisiaan. Eikö niin? Siksi me puolustamme Israelia, omaa perhettämme. Olemme sen kansan ”suurlähettiläitä”, jonka takana Jumala seisoo ja jota Hän rakastaa.

Ellei Jumala olisi suojellut nyky-Israelia jo vuodesta 1948 tähän päivään saakka, se ei olisi enää olemassa. Valitettavasti monet maat käyttävät voimansa tämän maan vastustamiseen ja tukevat maan jakamista sekä haluavat jopa tuhota koko maan. Kaikki tämä on pelkästään taistelua elävää Jumalaa vastaan.

Liekki syttyi
Olen monessa Israel-asiassa mukana ja olen käynyt maassa n. 55 kertaa vuodesta 1988 lähtien. Mutta miten kaikki oikein alkoi…

Oikeastaan minulla oli jo monia erilaisia tehtäviä, joten minulla ei ollut mitään suunnitelmia alkaa tehdä työtä Israelin parissa. Mutta Jumalan kutsu tuli hyvin selvästi minulle vuonna 1990 sillä seurauksella, että paneuduin keskittyneesti asiaan. Järjestin Israel-kokouksia ja festivaaleja. Mikään ponnistus ei ollut liian suuri, kun oli kyse näiden kokousten järjestämisestä. Kaipasin nähdä konkreettisia tuloksia työstäni.

Kun kuuntelin kasettinauhoilta opetusta juutalaisten historiasta – siitä, miten maa oli jälleenrakennettu ja miten entisen Neuvostoliiton juutalaiset olivat seuranneet sydämensä kaipuuta takaisin lupausten maahan ja tehneet Alijan – sydämessäni syttyi Israelille liekki, joka palaa vielä tänäkin päivänä. Minua liikutti suuresti se, miten Raamatun profetiat toteutuivat silmiemme edessä, ja tunsin kutsua tehdä jotain konkreettista juutalaisten ja Israelin hyväksi. Siitä muodostui käännekohta elämässäni.

Helluntailaisena ja kristillisdemokraattina olin saanut yleistä ymmärrystä Israelin tärkeydestä kristillisestä näkökulmasta; että kristilliset juuremme ja hengellinen perintömme tulevat juutalaisilta. Mutta tämä erityinen nyt saamani kutsu ei ollut pelkkää teoreettista tietoa vaan syvempää sydämen ymmärrystä.

Juutalaisten paluu
Vuonna 1990 aloin suunnitella Israel-konferenssia Siion-seurakuntaan. Pyrin saamaan paikalle mielenkiintoisia ja osaavia puhujia. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin vuoden 1991 alussa ja puhujina olivat Ulla Järvilehto ja Johann Luckoff. Tohtori Ulla Järvilehto oli toiminut kristillisdemokraattinen kansanedustajana vuosina 1975-1984, ja oli Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön ICEJ:n Suomen kansallinen johtaja. Johan Luckoff toimi järjestön kansainvälisenä johtajana Jerusalemissa.

Valmisteltavana oli monia käytännön asioita, ja suunnittelin konferenssia kuukausikaupalla. Suurimman osan ajasta käytin kuitenkin syventyäkseni Israel-aiheeseen. Muutamana tulevana vuotena järjestäisimme useita Israel-kokouksia. Ennen jokaista Siionissa pitämäämme konferenssia koristelimme kirkon eri tavoin ja teimme kaikkemme, jotta tunnelma olisi todella juhlallinen. Olin lainannut palmuja Sokoksen tavaratalosta, jossa teimme useita rakennustöitä, ja valmistimme myös viisimetrisen Israelin lipun ja kaksi ja puoli metriä korkean menoran. Kerran rakensimme komean portin, jonka suuret pilarit oli verhottu kankailla. Israelin ja Suomen liput olivat aina seinällä aivan salin etuosassa.

Tilaisuudet olivat useimmiten kaksikielisiä, ruotsiksi ja suomeksi. Kuoro, muusikot ja laulunjohtajana toimiva tyttäremme Marina olivat usein harjoitelleet myös israelilaisia lauluja kaksikielisten ylistyslaulujen lisäksi. Mikä tunnelma! Ei ihme, että suuri kirkkomme oli täynnä ihmisiä, 400-500 henkeä. Siihen aikaan alueella kovinkaan monet eivät järjestäneet Israel-kokouksia.

Konferenssin tarkoituksena oli kertoa paikalle tulleille ihmisille siitä, mitä Raamattu sanoo Israelista ja juutalaisista. Juuri tuohon aikaan monet juutalaiset palasivat Israeliin, lähinnä entisestä Neuvostoliitosta. Koin, että meidän tulisi vuoden 1991 aikana kerätä rahaa voidaksemme täyttää kokonainen lentokone juutalaisilla, jotka halusivat palata kotimaahansa. Lentokoneen täyttäminen tulisi maksamaan. 300.000 mk tuolloin, eli n 50.000 euroa. Ihme kyllä onnistuimme saavuttamaan tavoitteen. Juutalaisille kyseessä ei ole pelkkä lento yhdestä maasta toiseen, vaan he vastaavat kutsuun muuttaa maahan.

Kaiken tämän jälkeen Jumala on avannut oven toisensa jälkeen ja eteen on tullut monenlaisia haasteellisia tehtäviä. Sitä, mitä kylvämme, myös niitämme. Haasteita ja tehtäviä esimerkiksi:
• Israelilaisten tuotteiden maahantuonti ja myynti (Tabita products Oy perustaminen)
• Miri Moriahin tapaaminen
• ICEJ:n lehtimajanjuhlat, konferenssi ja siellä jopa puhujana työpajassa 6 kertaa
• Israel-kokousten järjestäminen jne.
Toivon, ettei liekki hiivu, ja että ymmärrän olla kiitollinen juutalaiselle kansalle siitä, mitä olemme heiltä saaneet.

”Siionin tähden en vaikene”
Israel-työ on kutsu meille kaikille kristityille kaiken kirjoittamani perusteella. Se ei ole pelkästään ”Israel-faneille” vaan tarkoitettu kaikille! Olet, hyvä lukija, etuoikeutettu rakastamaan Israelia ja juutalaisia sekä siunaamaan sitä, mitä Jumala siunaa!

Yhteistyössä
CMN