| |
|
| Startup-oppia Moosekselta |
 Suomi-Israel Kauppayhdistys (FITA) juhli 25-vuotista toimintaansa juhlaseminaarin merkeissä maaliskuun lopulla.
Seminaarin puhujavieraiksi oli saatu Israelista kaksi liike-elämän ammattilaista, jotka johdattelivat kuulijat israelilaiseen yritysmaailmaan.
Assaf Luxembourg on yritysten kehittämisen ja markkinoinnin ammattilainen. Dr. Etay Shilony puolestaan on S2R Strategy2Results -yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja.
Startup-kansakunta
Israel on yksi maailman innovatiivisempia maita, taitaa vain Kalifornian Silicon Valley mennä edelle. Joka vuosi Israelissa perustetaan toistatuhatta startup-yritystä, joista kuitenkin vain murto-osa menestyy. Yhtenä syynä on tietenkin maan pieni koko eli kaikille ei yksinkertaisesti riitä tilaa. Yrityksiä perustetaan hyvin laajalla spektrillä, mutta it-ala on ehdottomasti suosituin; ohjelmistot, internet ja media näyttelevät lähes kolmasosaa kaikista uusista yrityksistä.
Menestyksen kriteereitä tarkastellessa vain noin 2,5 % israelilaisyrityksistä yltää yli 100 työntekijään ja tuloissa yli 100 miljoonaan dollariin. Kuutisen prosenttia puolestaan työllistää 50 henkeä ja tulot liikkuvat 50 miljoonan dollarin paremmalla puolella.
Oppia
Moosekselta
Raamattu on yksi yrittäjyyden mahtavimmista opaskirjoista. Tarkastellaanpa hieman Moosesta yrittäjänä.
Hän ei haaveillut vapauttavansa kansansa Egyptin orjuudesta. Mooseksen isä ei kertonut pojalleen, että tämä on perheyritys ja sinä otat hommat haltuusi minun jälkeeni. Mooseshan ei varttunut oman kansansa parissa vaan kasvoi faaraon hovissa, ja kaikki hänen parhaat ystävänsä olivat egyptiläisiä. Häntä tosin muistutettiin alinomaa syntyperästään.
– Eli jos haluamme perustaa yrityksen, meidän tunnettava itsemme ja tiedettävä miksi haluamme tehdä jotakin merkityksellistä, painottaa Assaf Luxembourg.
Mooses tunsi erämaan jo ennen Exodusta, hänhän oli asunut appensa Jetron luona vuosikausia.
Mooses ei kerännyt tietojaan googlaamalla, vaan henkilökohtaisesti tutustumalla alueeseen. Hän ei laatinut graafisia esityksiä erämaan kuivuudesta ja ilman kosteudesta yms. – hän eli siellä.
– Tämä kaikki oli hyödyksi, kun hän lähti johtamaan kansaansa kohti Luvattua maata. Eli meidän on tunnettava markkinamme. Yksi tapa on työskennellä kyseisellä markkinalla toimivassa yrityksessä ja kerätä tietoja ja kokemuksia, Luxembourg lisää.
Faaraolle uhoaminen oli helppoa. Jopa erämaataipaleelle lähtö oli helppoa. Punaisella merelläkin Mooseksella saattoi olla ensikertalaisen onnea. Ensimmäiset kilometrit olivat helppoja, koska edellisenä päivänä oli tullut syötyä.
Työpaikalla monet saattavat ihailla, kun lähdet ovet paukkuen. Aluksi voit tuntea itsesi vahvaksi ja kaikkivoivaksi, mutta entä jonkin ajan kuluttua?
Me voimme lanseerata uuden tuotteen, josta tulee välittömästi somen kautta suosittu, tuhansia ja tuhansia klikkauksia.
– Mutta tarkoittaako se, että olemme todella hyviä vai onko meillä vain ensikertalaisen onnea? Ja miten jatkossa, Mooseksellakin oli Punaisen meren jälkeen edessään vielä 40 vuotta erämaataivalta. Ja erämaa on säälimätön. Ei juotavaa, ei syötävää, ei varjoa. Paahtavan kuumaa päivällä, hyisen kylmää yöllä. Myös liike-elämä on säälimätön, Assaf Luxembourg muistuttaa.
Yksinäistä touhua
Vaikka johdattaisitkin 400 000 ihmistä, jotka silloin tällöin tuottavat sinulle vielä pettymyksiä (vrt. kultainen vasikka), olet kuitenkin yksin johdossa ja sinun on tehtävä päätökset.
Myös yrittäjyys on hyvin yksinäinen taival, ei mikään huvimatka. Kaikki luottavat sinuun, vaikka et välttämättä tietäisi miten selvitä ensikuusta.
Eikä Luvattu maakaan ole mikään Edenin puutarha, josta jotkut vielä haaveilevat. Luvattu maa ei ole haave, vaan se on todellinen paikka. Mutta sinne pääseminen saattaa viedä kauemmin kuin uskot. Ja se on päämäärä, vaikka et välttämättä pääsisikään sinne.
Tiellä saattaa olla suuriakin vastuksia, ja moni kääntyykin takaisin ja palaa erämaahan.
No miksi sitten kannattaa jatkaa? Miksi kannattaa perustaa yritys?
– Löydät jotakin, joka on voittamisen arvoinen tai se on jotakin, jonka takia kannattaa menettää jotakin toista. Jos epäonnistut, ainakin yritit. Ehkä kaikki on kuitenkin sen arvoista. Koeta löytää se oma Luvattu maasi, joka on etsimisen arvoinen. Sinun taipaleesi ei välttämättä vie 40 vuotta! Luxembourg kannustaa.
Juutalainen
tausta
ja yrittäjyys
Myös Etay Shilony ottaa opetuksensa lähtökohdaksi 40 vuotta kestäneen Exoduksen, jonka projektijohtajana oli itse Kaikkivaltias Jumala. Exoduksessa oli itseasiassa kyse intuitiosta, innovaatiosta ja viimehetken sovelluksista.
Tarina on täynnä toinen toistaan suurempia vaikeuksia, joissa Jumalan oli puututtava peliin pelastaakseen kansansa – meri piti halkaista kahtia, että juutalaiset pääsivät pakoon faaraon joukkoja yms.
– Monesti kyse oli myös johtajuusongelmista. Sillä aikaa, kun Mooses oli hakemassa lakitauluja vuorelta, kansa pisti hulinaksi. Monet juutalaisten tänä päivänäkin viettämät juhlat liittyvät jotenkin viime hetken selviytymiseen, kuten esimerkiksi hanukkaa vietetään öljyn riittämisen johdosta jne., Shilony selvittää.
Traumainen
kansakunta
Pitää muistaa, että lähes jokainen israelilainen joutuu suorittamaan asevelvollisuuden, jolla on paljon positiivisia vaikutuksia nuorten organisatorisiin ominaisuuksiin. Nuori oppii luottamaan itseensä ja ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Hyvistä asioista huolimatta armeijassa ei opita win-win -seikkoja, ei taloudenhoitoa eikä busineksen tekemistä muiden kanssa, koska Shilonyn mukaan armeija opettaa katselemaan maailmaa kiikareiden läpi.
Israelhan on jatkuvasti tarkkailun alla, olipa sitten kyse armeijasta tai yhteiskunnasta. Miten se vaikuttaa nuoriin? Kaikki heidän ystävänsä ovat armeijasta tuttuja. Nuorilla on päällä jatkuva selviytymismode.
Valittu
kansa
Juutalaiset ovat tunnetusti viisas kansa, sitä ei käy kieltäminen, jos tarkastelee vaikkapa juutalaisten saamia Nobel-palkintoja. Juutalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin, ei-juutalaisiin sekä ihaillen että varauksella. Kautta historian juutalaiset ovat tottuneet luottamaan vain itseensä. Yhteistyössä muiden maiden ja muista kulttuurista tulevien kanssa on aina haasteensa. Siksi kulttuurierojen tunnistaminen onkin tärkeää.
Juutalaiset ovat hyviä oikomaan turhia kulmia päästäkseen tavoitteisiinsa.
Shilony kertoo esimerkin kanadalaisesta yrityksestä, jonka henkilöstöllä oli hyvin tarkoin rajatut vastuualueet. Tämä yritys osti israelilaisen yrityksen, joka ei tietenkään ollut yhtä ”lokeroitunut”.
– Kun israelilaisia koetettiin opastaa sulautumaan kanadalaiseen yrityskulttuuriin, tuli ongelmia. Israelilaiset totesivat, että jos he joutuvat käyttämään kanadalaisten järjestelmää, tehtaan pystyttäminen vie 10 vuotta, kun taas israelilaisella tyylillä se olisi pystyssä puolessa vuodessa, hän naurahtaa.
Meillä pitää olla oikeanlaista pelisilmää selvitäksemme tällaisistakin tilanteista. Joskus kannattaa rohkeasti astua ulos tutulta turvallisuusvyöhykkeeltä, jos haluamme saavuttaa jotakin. Sääntöjä ja totuttuja tapoja voidaan aina myös haastaa ja kyseenalaistaa.
Periksi antamattomuus on yhteistä Suomen ja Israelin kansakunnille. Siinä missä suomalaiset käyttävät ”sisua”, juutalaiset käyttävät puolestaan ”chutspaa”. Mikään ei ole mahdotonta -asenne on varsin tuttu Israelissa.
– Jos ratkaisu ei löydy täältä, se voi löytyä tuolta.
Ihmisten väliset suhteet ovat kuitenkin Shilonyn mukaan avainasemassa, ja israelilaiset ovat nopeita solmimaan ystävyyssuhteita toisten kanssa.
Käyttäytymismalli
ei ominaispiirre
Yritysjohtamisen guru Peter F. Drucker on kiteyttänyt israelismin sanoihin:
”Systemaattinen innovaatiotoiminta koostuu johdonmukaisesta tilaisuuksien etsimisestä ja taloudellisia sekä sosiaalisia innovaatioita tarjoavien mahdollisuuksien johdonmukaisesta analyysistä.”
Yrittäjyys onkin Druckerin mukaan pikemminkin käyttäytymismalli kuin henkilökohtainen piirre. Ja sen perusta on konseptissa ja teoriassa intuition sijasta.
Kimmo Janas
|
|
|
|
|
|
