Etusivu
Mediatiedot
Lehden tausta
Tilaa ilmainen näytenumero
Lehtitilaus
 
Yhteystiedot
Kauppa
 
Tässä numerossa
<empty> ... tulee, oletko valmis?
<empty> Mahdollisuus Muutokseen Missio Pohjanmaalla
<empty> Envision Congress Jerusalemissa
viiva
Artikkelit
<empty> Vanhemmat lehdet
   
Tosimies nyt myös Facebookissa ja Youtubessa

 

…TULEE, OLETKO VALMIS? osa 1


Muutos on nykyisin pysyvää. Viime aikojen muutokset eivät ole olleet pelkkää kehitystä, vaan muutosta tapahtuu myös ei-toivottuun suuntaan. Esimerkkinä vaikka konfliktien kärjistyminen eri kulmilla.

Tosimiehen tehtävä on huolehtia perheestään. Helposti kriisiytyvässä maailmassa on hyvä pohtia hetki oman perheen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä eri tilanteissa.

Kriisit eivät ole uusi ilmiö, kestävyyden puute on
Vain pari kolme sukupolvea sitten perheet eivät pahemmin tarvinneet varautumista kriiseihin, koska lähes koko elämä oli yhtä selviytymistä. Nykyisin uusavuttomuus ei ole suinkaan sanahelinää. Toisaalta kolme sukupolvea sitten ei myöskään tunnettu moniakaan sellaisia uhkakuvia tai kriisejä, jotka nykyisin ovat suorastaan oven takana odottamassa.

Suomessa on kohtuullisen hyvin pohdittu valtiollinen huoltovarmuus. Kaiken heikkous vain on se, että kaikkiin nykyaikaisiin uhkakuviin ei yhteiskunta voi kovin hyvin varautua. Helpottavaa on kuitenkin, että pienempien yksiköiden, kuten perheen tasolla, varautuminen on suhteellisen helppoa ja halpaa, ajoittain suorastaan järkevää ja taloudellista, kun se tehdään oikein.

Tässä artikkelisarjan ensimmäisessä osassa paneudutaan joihinkin uhkakuviin. Toisessa osassa kerrotaan yksinkertaisia vinkkejä, mitä kuka tahansa voi tehdä perheensä turvallisuuden ja kriisinkestävyyden parantamiseksi. Älä siis juokse kauppaan vielä, yleensä hosumalla ei tule parasta mahdollista jälkeä.

Uhkakuvat, aiheelliset ja aiheettomat
Ihminen on onnistunut itse luomaan monia uhkakuvia luonnonjärjestyksestä johtuvien uhkien lisäksi. Osa uhkakuvista on täysin realistisia Suomessa, osa on kovasti teoreettisia.

Ydinaseen käyttö lienee yksi pelottavimmista uhkakuvista, mitä media on pystynyt luomaan. Todellisuudessa sellaisen käyttö Suomea vastaan on äärimmäisen epätodennäköistä. Yksittäisen perheen ei kannata uhrata aikaa sen asian pohtimiseen.

Ydinlaskeuman mahdollisuus on olemassa. Helpoin suojautuminen lienee lentolippu, mutta ei ole ollenkaan vaikeaa kuvitella, että ilmatila on suljettu, jos laskeuma liittyy sotilaalliseen kriisiin. Suojautuminen laskeumalta on mahdollista, eikä edes kovin vaikeaa. Vaatimuksena on oikeastaan vain vähän ennakkopohdintaa ja ehkä hitusen valmistaviakin toimia. Palataan asiaan artikkelin seuraavassa osassa.

Todella merkittävä sotilaallinen uhka voisi olla EMP, elektromagneettinen pulssi. Pulssi ei ole vaarallinen ihmiselle, mutta se tuhoaa elektroniikan. Tuon aseen käyttö laajassa mittakaavassa lamauttaa koko yhteiskunnan. Kukaan ei taida osata edes arvioida, kuinka kauan siitä toipuminen kestäisi ja mitä kaikkea se vaatisi. Emme olisi aivan kivikaudella, mutta varmaankin jossain 1800-luvulla – kaiken lisäksi melko pitkään. EMP särkee vieläkin enemmän kuin massiivinen kyberhyökkäys, joka sekin lamaannuttaisi yhteiskunnan melko perusteellisesti.

Sodan uhka perinteisin asein on kasvanut Suomen lähialueilla. Suomeen ei suoraa uhkaa kohdistu, mutta konfliktien ulkopuolelle jäänti ei ole aivan helppo rasti. Jollain tapaa lähialueen kriisit vaikuttavat aina myös Suomeen. Pahin skenaario olisi Itämeren sulkeminen. Valitettavasti se ei taida olla edes vaikeaa. Suomi on huollollisesti saari, eikä meidän yhteiskuntamme ilman laivaliikennettä selviä vaurioitta. Tämä on toiseksi pahin ihmisen aiheuttamista uhkakuvista Suomelle.

Energiahuolto on Suomen heikoin ja arin kohta. Suomen sähköomavaraisuus on koko Euroopan heikoin ja muu energia, kuten polttoaineet ja kaasu ovat kokonaan tuonnin varassa. Omasta takaa meillä ei ole paljon muuta kuin takka- ja saunapuita, ja vähän turvetta. Omaa sähkötuotantoa on toki jonkin verran, mutta vahvaan sähkön säännöstelyyn tuonnin loppuminen johtaisi.

Kaiken lisäksi jakeluverkot ovat erittäin häiriöherkkiä. Ei ole järkevää ryhtyä pelottelemaan, mutta on pakko myöntää, että yhteiskunnan täydellinen lamauttaminen ei ole kovin vaikeaa. Olkoon johtopäätöksenä omakohtainen varautuminen, ei vauhkoontuminen. Hieman kodin suojaamiseen keskittymällä huolta voi vähentää. Esimerkkejä on artikkelin toisessa osassa.

Elintarvike- ja vesihuolto ei sekään ole enää aivan yksinkertainen osa-alue. Jakeluketju elintarvikkeiden osalta viritettiin jo niin äärimmilleen, että kaupat laitettiin auki jopa sunnuntaisin. Syy oli siis jakeluverkon saaminen keskeytymättömäksi. Tästä muutoksesta seurasi samalla valtava ongelma; kaupat tyhjenevät hetkessä, jos jakeluketju tökkää. Ratkaisu ei tässäkään ole kirkuminen vaan kotikohtainen varautuminen.

Suomessa on tutkitusti maailman parhaat juomavesivarannot. Huono ei ole jakelujärjestelmäkään. Sitä rakennettaessa ei prioriteettilistalla ollut kuitenkaan verkoston huolto ja korjaus. Nyt on havahduttu tosiasiaan, että pienikin putkirikko voi aiheuttaa käsittämättömän pitkiä katkoksia veden jakelussa. Sairaalareissuiltakaan ei ole vältytty. Kyseessä on siis herkkä järjestelmä jo ilman isompaa kriisiäkin.

Suomalaiset käyttävät henkeä kohden vettä keskimäärin tynnyrillisen päivässä. Ihan eri asia on laskea sitä kraanasta kuin kantaa sitä jostakin. Asiaa pitää siis jälleen pohtia hitusen, kotona.

Kaupunkioloissa harjoitukset ovat osoittaneet, että sähkökatkokset katkaisevat pienellä viiveellä myös vedenjakelun. Se toki oli tiedossa. Jonkinasteisena yllätyksenä on harjoituksissa tullut esiin, että ei se viemärikään kauaa toimi ilman pumppuja. Harjoitukset ovat siis olleet hyödyllisiä.

Luonto voittaa, yleensä
Taivaan Isä päätti antaa meille mielenkiintoisen luonnon. Valitettavasti sitä arvokasta luontoa on tullut hoidettua aika ajattelemattomasti, ja palautetta näyttää olevan luvassa. Myrskyt ja lumisateet ovat entistä rajumpia, tulvat pahenevat, meressä on kohta muovia enemmän kuin kalaa, kasveille elintärkeät mehiläiset kuolevat eri puolilla maailmaa. Ei ihan hyvältä näytä. Viimeisestä esimerkistä on vanhan kansan sanonta: ”Kun mehiläiset kuolevat, seuraavana vuotena kuolee kasvit ja seuraavana ihmiset.” No, nykyisillä teknisillä ratkaisuilla asia ei ole ihan noin, mutta merkillisiin ratkaisuihin on päädytty, kun Australiasta laivataan konteittain mehiläisiä USA:han oman mehiläiskannan massakuolemien takia.

Ei tarvita kuin vähän isompi tulivuorenpurkaus sopivassa kohdassa sopivaan aikaan, ja sadonkorjuuta ei tarvitse tehdä suurella alueella ollenkaan. Se vaikuttaisi välittömästi koko maailman elintarvikehuoltoon. Melko pieni purkaus pysäytti Euroopan lentoliikenteen suurelta alueelta vain muutama vuosi sitten.

Nou hätä, kyllä me pärjätään
Tosimiehen tehtävä on luoda omalle perheelleen turvallisuuden tunne. Jos yhteiskuntaa kohtaisi jokin isompi kriisi, mikä on täysin mahdollista, on viisautta pohtia asiaa vähän jo etukäteen. Nykyisin kriisit kehittyvät äärettömän nopeasti ja kokemukset osoittavat, että ensiuutisista alkaen vähintään hinnat ponnahtavat pilviin, jos nyt tuotteita ylipäätään on saatavilla. Varsin suuri ongelma on hamstraus, se viimeistään sotkee järkevän huollon. Jos kaikki saataisiin valmistelemaan kunnollisen kotivaran, hamstraus vähenisi. Tähän tarvittaisiin kuitenkin kollektiivista viisautta ja se on tunnetusti kiven alla.

Tämän ensimmäisen osan tarkoitus on sanoa, että rauhallisesti hyvä mies, se rakas vaimo ei saa nyt missään tapauksessa pelästyä eikä hermostua.

Tosimies. Älä ryntää kauppaan. Moni on tehnyt niin, ja ostanut trukkilavallisen hernekeittotölkkejä. Se ei ole hyvä ratkaisu, varsinkin jos kukaan perheessä ei voi sietää hernekeittoa. Hold your horses, istu alas sen rakkaan vaimon kanssa ja maanittele hänet rauhalliseen keskusteluun perheen turvallisuuden ja huoltovarmuuden arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Se ei ole kallista, se ei ole vaikeaa, se ei ole missään tapauksessa tyhmää tai tarpeetonta. Oleellinen ensiaskel on se, että koko perhe ymmärtää asian merkityksen. Sitten, jos sähkö ja vesi on poikki, on huono hetki ryhtyä kinastelemaan.

No hyvä on, annan vähän siimaa: jos et millään nyt malta odottaa seuraavaa Tosimiehen numeroa, niin osta nyt sitten kauppareissulla vähän vaikka näkkäriä, makaronia ja tonnikalaa, niin täytät valtion virallisen suosituksen mukaisen parin päivän kotivaravaatimuksen, eikä mikään pilaannu kaappiin ennen seuraavaa numeroa. Niin, ja paketti juotavaa… siis lapsille sopivaa juotavaa. Jatketaan yhdessä sitten syvemmälle aiheeseen, kun seuraava numero ilmestyy.

Kirjoittaja on taustaltaan ilmailun ammattilainen. Hän on myös työskennellyt neljä vuotta kehitysmaassa, keskellä viidakkoa ja viimeiset viisi vuotta kriisialueella. Suomessa käydessään Nieminen luennoin aiheesta hyväntekeväisyysjärjestön hyväksi. Yhteyden saa lehden toimituksen kautta.

Jukka Nieminen


Yhteistyössä
CMN

aitoavioliitto